Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sinelli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Sinelli. Näytä kaikki tekstit

perjantai 23. joulukuuta 2016

DIY: Magneetit vanhasta näppäimistöstä

Vielä viimeinen joululahjavinkki näin aatonaattona, ennen huovan alle glögimukin kanssa piiloutumista; vanhasta läppäristä irronneista näppäimistä tuunatut magneetit! :)

...Tai no 'irronneista' näppiksistä; pienin poika järjesti tälle äidille hieman askartelumateriaalia raapaisemalla miehen vanhasta kannettavasta näppäimet irti... ;)

#home:

...Mies kutsui irtonäppäimiä roskiksi, minä näin näissä mahdollisuuden. :)


Olen hulluna hauskoihin magneetteihin, ja koetan aina matkoiltakin tuoda mukanani niitä muistoina.

Värikäs panda -magneetti on parin vuoden takaa Shanghain työmatkalta tuotu, hirvi taasen melkein 10 vuotta sitten tehdyltä matkalta Lappiin. Värikkäät kirjaimet toin viitisen vuotta sitten isommalle pojalle tuliaisiksi työmatkalta Viroon ja tuon kunkku -magneetin sain lahjaksi Ruotsissa asuvalta serkultani ja hänen vaimoltaan. Huopamagneetin askarteli poikani minulle äitienpäivälahjaksi. Tärkeitä aarteita kaikki!


Näiden magneettien valmistus - kuten suurin osa tämän äidin DIY-touhuista - on helppoa ja nopeaa!

Tarvikkeet: Näppäimistön palasia, magneetteja ja kuumaliimapistooli.

Käytin näihin magneetteihin kahta erilaista ja -kokoista magneettia; nuo isommat harmaat magneetit ostin Sinellistä (Kauppakeskus Karisma, Lahti). 12 x 2mm kokoiset magneetit maksoivat 2,65€/12kpl pakkaus. Pienemmät magneetit taas tilasin DealXtreme.com -nettikaupan kautta, ja tuo 100kpl erä maksoi hieman päälle 9€. Kyseinen nettikauppa toimittaa ilman toimitusmaksuja, ja tavarat saapuvat yleensä melko nopeasti heidän Euroopassa sijaitsevalta varastoltaan.


Kokeilin ensin laittaa kuumaliimapistoolilla liimaa magneettiin ja sitten painaa magneetin kiinni näppäimeen, mutta totesin muutaman kokeilun jälkeen paremmaksi keinoksi laittaa liima näppäimeen ja painaa magneetti kiinni liimaan.

...Tai ehkä minulla ei vain ole tarpeeksi näppärät sormet, sillä tiputtelin noita magneetteja liiman kera keittiön matolle, kun yritin pyöräyttää ketterästi magneettia toisin päin näppäimeen aseteltavaksi... :)


Mies usein valittaa, kun kaupan magneeteissa ei riitä voima pitää useampaa paperia kiinni jääkaapin ovessa, vaan joskus jo postikortin kartonki on liian paksua esimerkiksi noille lasten kirjainmagneeteille.

Siksipä kehaisen hieman noita DealXtreme -nettikaupan magneetteja, sillä aivan käsittämätön voima löytyy noinkin pienestä magneetista. Eli jos olet askartelemassa magneetteja jostain raskaammasta materiaalista, niin suosittelen tilaamaan näitä! ...Eikä hintakaan päätä huimaa. :)

Olen jo vuosia tilannut tavaraa kyseisestä nettikaupasta, eikä koskaan ole minkäänlaista ongelmaa ollut maksujen tai toimitusten kanssa, joten uskallan jakaa tämän vinkin hyväksi havaitsemastani nettikaupasta.


Tämän DIY-postauksen myötä haluankin toivotella teille kaikille oikein leppoisat ja rauhalliset joulut! <3 

Pistän blogin hetkeksi lomalle, ja pyhitän loppuvuoden pienen potilaani kanssa sohvalla makoiluun ja isomman pojan kanssa puuhasteluun. Lähdemme piipahtamaan pienellä kotiseutumatkallakin ensi viikolla Pohjois-Savossa mummolassa, jotta saamme pienen hetken nauttia valkoisista hangista ja rientää pulkkamäkeen! :)

...Ja vaikka blogi on tauolla, niin Instagramissa lupaan piipahtaa aina aika ajoin, joten jos et vielä seuraaja, niin klikkaahan mukaan touhuun täältä; KLIK!



Kiitos teille kaikille ihanille lukijoille, sekä mahtaville yhteistyökumppaneille tästä mahtavasta kuluneesta vuodesta 2016!! 


Uusi vuosi ja aivan uudet kujeilut odottelee kulman takana - odottelen innollan, että pääsen aloittamaan vuotta 2017 kanssanne!


torstai 27. lokakuuta 2016

DIY: Kurpitsasta koristeet vaikka Halloween -juhlaan!


Otsikko on ehkä hieman harhaan johtava, sillä meillä kurpitsoja tänä syksynä tuunattu ihan omaksi iloksi - tässä ruuhkavuosissa säntäillessä ovat juhlien järjestämiset jääneet harmillisen vähiin, ja unille kaatuminen ysin uutisten jälkeen on parasta huvia ikinä! :)

Yleensä en erikseen ole koristellut kotia Halloween -teemalla, sillä olen ollut hieman hidas tarttumaan näihin uusiin sesonkijuhliin. Jouluun ja pääsiäiseen olen yleensä ehtinyt mukaan, mutta kaikki muut koristelua vaatineet juhlapyhät ovat jääneet auttamatta väliin.

Tänä syksynä kasvimaa tuotti ihania, pikkuisia - ja maukkaita - kurpitsoja enemmän kuin jaksoimme syödä! Nyt, kasvimaata talvikuntoon laittaessa, nappasin kaksi viimeistä kurpitsaa, joita ehkä yöhallatkin jo hieman riepotelleet, ja päätin uhrata ne koristeiksi.

...Koin toki hieman huonoa omatuntoa tuhlata ruokaa näin, mutta käsi sydämellä voin vannoa, että nämä olisivat kyllä jääneet jääkaappiin pyörimään ja lopulta päätyneet kompostiin, sillä ei vaan enää tässä vaiheessa sesonkia tahdo maistua...

Nopean Pinterest -kierroksen kautta löysin inspiraation, ja vaikka olin ajatellut jättää kurpitsat kauniin oransseiksi, niin intouduin kaivamaan askartelukaapista viime jouluisen Viva Decor -merkin Chalky Vintage Look -kalkkimaalin (jota myy mm. Sinelli, erittäin riittoisa 250ml purkki maksoi viime vuoden puolella ostaessani ~12€), sekä valkoisen spray -maalin (Tokmannilta, muistaakseni alle 4€/prk) - tuunasinpa pitkästä aikaa oikein kunnolla! :)

Maalattuina nuo kurpitsat sopivatkin kivasti keittiössämme jo olevaan talvisempaan tunnelmaan, kummituspuun ja lasisten tuikkuastioiden joukkoon.


**Vinkvink; Keräsin tuonne Villa Kotirannan Pinterest -sivustolle suosikkini löytämistäni ideoista - sieltä löytyvät nämä, ja monen monta muuta ihanaa DIY-ideaa!

Pesin molemmat kurpitsat hyvin, ja maalasin molemmat kahteen kertaan. Suojasin vihreät varret maalarinteipillä, sillä halusin säilyttää ne ennallaan.

Nyt jälkiviisaana totean, että kannattaa spraymaalilla tehdä pohjamaalaus ennen kalkkimaalin käyttöä, jolloin pinnasta tulee helpommin tasainen ja kalkkimaalikin kuivaa hieman nopeammin. Mutta kaikenkaikkiaan nämä kuivuivat todella nopeasti, eli viime metreilläkin ehdit hyvin tuunaamaan koristeet vielä Halloweenia varten. ;)


Maalatut kurpitsat voikin sitten makunsa mukaan joko jättää sellaisikseen, tai koristella haluamallaan tavalla. En lähtenyt näitä varten erikseen hankkimaan tarvikkeita - tarkoitus olikin tehdä nopeasti ja helpolla tämä askartelu - joten kaivelin tarvikekaappejani, ja sieltä se idea sitten löytyi;




Valkoinen kurpitsa sai 'kaulalleen' Sinellistä aiemmin ostetun mustan metalliketjun, joka toisaalta on ohuutensa puolesta todella herkkä yksityiskohta, mutta valkoisen rinnalla myös hieman halloween -tunnelmaan sopivan gootti. :) Tuossa valkoiseksi maalatussa kurpitsassa oli toisella kyljellä hieman röpelöistä pintaa, jonka olin ensin ajatellut kääntää piiloon, mutta maalauksen jälkeen tuo 'virhe' muuttuikin kauniiksi, pitsimäiseksi pinnaksi - joka korostuu entisestään tuon ketjun kanssa!


Violetinharmaa (värisävy Mauve) kurpitsa taasen kaipasi mielestäni valkoisia yksityiskohtia. Kaivoinkin kynsilakkarasian esiin, ja töpöttelin valkoisella kynsilakalla helminauhan kurpitsan pintaan.


Tuunasin vielä samaan sarjaan sopivaksi Halloween -kynttilänkin; leimasinkirjaimilla painelin vain rohkeasti markettikynttilän kylkeen teemaan sopivan tekstin! Olin ajatellut tekstin hieman tummempana, mutta leimasinmuste jää valkoisen kynttilän pintaan tällaisena harmaana. Näytti kyllä mielestäni kauniille näinkin. :)


Nostin kurpitsat ja kynttilän anopilta lahjaksi saamalle jalalliselle metallitarjottimelle, ja somistin vielä harmain höyhenin, ja LaFilia -sisustuskaupasta erääseen toiseen projektiin lainaamani Ib Laursen -merkin lasiastian - joka sai karahvimaisen ilmeen timanttivetimestä korkkinaan! :)

Pienellä vaivalla hauska pöytäkoriste Halloween -aterialle, tai vaikka sohvapöydälle - jos kotona ei ole tällaisia touhukkaita pikkukummituksia kuten meillä, jotka varmasti vierittävät kurpitsat sohvan alle ja polttavat näppinsä kynttilässä, ehkä jopa kulmakarvansakin...! ;)


Kerroin muuten tästä projektistani anopilleni hehkuttaen, että 'nyt keksin käytön niille viimeisillekin syksyn kurpitsoille!' Anoppi katseli minua pitkään ihmeissään. Olin itse aivan fiiliksissä tästä ideastani, ja varsinkin lopputuloksesta, ja hetken jo ehdin miettimään, että oliko tämä kurpitsojen maalaus kuitenkin siis ihan pöhkö idea - kunnes selvisi, että anoppini oli luullut minun maalanneen syksyn viimeiset KESÄkurpitsat! :D

..Olin niin monta kertaa tuskaillut tuota kesäkurpitsasadon määrää, että anoppini siis ajatteli minun edelleen kärsivän kesäkurpitsojen kanssa - ja arveli minun ryhtyneen hätäpäissäni niitäkin maalaamaan....! :)

...Kieltämättä ajatus sellaisesta reiden paksuisesta kesäkurpitsasta spraymaalattuna ja helmiin kiedottuna keskellä kaffepöytää naurattaa jo vähän minuakin.... ;)




lauantai 28. marraskuuta 2015

DIY: Seinäkalenteri, joka toimii vuodesta toiseen!

Meidän perheessä ollaan aina välillä ihan pihalla, missä pitäisi kenenkin olla ja mihin aikaan...

Minä olen kalenterin orja, ja vaikka töissä käytämmekin sähköistä kalenteria, joka synkronoituu myös puhelimeen, kannan mukanani paperikalenteria, johon teen vielä tuplamerkinnät. Tähän on yksinkertainen selitys; tiedostan itse oman lahopäisyyteni, enkä muistaisi yhden yhtä tapaamista tai palaveria, jos ne 'vain' automaattisesti ilmestyisivät kalenteriini sähköpostien kautta tulleiden tapaamiskutsujen myötä! Minun täytyy kirjoittaa jokainen tapaaminen - ja ihan omat harrastuksetkin - paperille, jotta aivoni oikeasti sisäistäisivät asian, ja päähäni jäisi muistijälki, että minun tulisi olla jossakin, jonkun kanssa, joskus.

Mieheni taas ei pidä kalenteria, vaan hän muistaa kaikki päästään - ja tarvittaessa kysyy sitten minulta vaikka puhelimitse, että 'olikohan meillä jotain kahden viikon päästä torstaina'. Ja minä sitten tarkistan kalenteristani. Siitä paperisesta. Jonka koko muuten määrittelee käytettävien käsilaukkujen koon. Turhauttavaa...

Isompi poikani taas ei muistaisi omaa nimeään, reppuaan, hanskojaan, harrastuksiaan, liikuntatuntejaan, ruoka-aikoja - ilmeisesti hirvittävät yleistä ekaluokkalaisille - jos joku ei olisi aina vähän muistuttamassa, ja kysäisemässä, että 'tulikohan nyt ihan varmasti kaikki tarvittava mukaan?', kun poika hyppää autoon koulun pihassa - ilman takkia, yhdellä hanskalla, reppu kaulan ympärillä ja repun jokainen tasku apposen auki... *facepalm* :D

...Pienimmälle pojalle annettakoot vielä armoa, ettei tarvitsekaan muistaa vielä muuta kuin avata suu lusikan lähestyessä, pistää simmut kiinni vaunuihin päiväunille mennessä ja ettei kissaa saa vetää hännästä pitkin keittiön lattiaa... (joskus voisi pyöräyttää karvakasaa tosin keittiön pöydän alta, niin saisi ne ruuanmurusetkin sieltä syöttötuolin ympäriltä ihan itse siivottua...) :P

Ja olisihan noita arjen menoja ja harrastuksia helpompi muistaa, jos meitä olisi vain kaksi aikuista, tai vain yksi lapsi, mutta jo vain näin kahden lapsen kanssa, jotka muuten molemmat jo harrastavat, on joskus arjen akrobatia melkoista!

Onneksi olemme jo hioutuneet melko hyväksi koneistoksi, joka toimii kitkattomasti yhdessä - välillä pakko heittää arjen keskellä 'hyvä meidän tiimi' -yläfemma! :)

Joten mikäpä muu meidän menevän ja harrastavan perheemme pelastaisi, kuin meiltä (jostain käsittämättömästä syystä) tähän asti puuttunut SEINÄKALENTERI! :)
Annoin ajatuksen hautua parin kuukauden ajan, ja viimein sopivan kehyksen löydyttyä kirpputorilta, sain tartuttua toimeen. :)

Olin ostanut tätä varten Ikeasta mustan Nyttja -kehyksen kokoa 40x60cm, mutta totesin sen kotona auttamattomasti liian pieneksi. Noita riippulappuja tulisi saada mahtumaan viiteen riviin, ja koska olin jo löytänyt sopivat laput Sinellista, piti kehyksen koko sovittaa noiden riippulappujen mittoihin.

Kirpputorilla tulikin vastaan muutamalla eurolla oranssi Nyttja -kehys, mutta isompana, 50x70cm. Täydellinen! Autotallista löytyi harmaata pohjamaalia ja mattamustaa maalia - molemmat sprayna - joten maalaaminen mustaksi oli nopeaa, helppoa ja tässä tapauksessa lähes ilmaista, koska tarveaineet olivat muista projekteista ylijääneitä.

Tässäpä tarvikelista (poislukien maalit), joilla kalenteri saatiin aikaiseksi:


Tarvikkeet:

Suuri kehys, jossa lasi tai muovi
Iso valkoinen (tai halutessasi värillinen) paperi taustaksi (myös vanha sanomalehti, ym, toimii!)
Isohkoja riippulappuja (5x10cm, Sinelli, 2,90€/20kpl)
Pieni riippulappu (4x8cm, Tiger, olisiko 1€ tai 2€ maksanut 15kpl paketti)
Kaksipuolista teippiä
Tarrapaperiarkki A4 (tai valkoista tulostuspaperia ja paperiliimaa)
Ohutta pahvia
Pieniä kohotarroja
Dymo -laite (voit myös kirjoittaa viikonpäivät käsin tai vaikka tulostaa paperille ja liimata)

Ja tietenkin kalenterin käyttämiseen vesiliukoinen tussi. Tähän sopii loistavasti esimerkiksi flappitauluille tarkoitetut tussit, joita löytyy ainakin 4-5 eri värissä ihan kirjakaupoista. Meille valikoitui perinteinen musta tussi, mutta miksei jokaisella perheenjäsenellä voisi olla vaikka oma väri omille menoilleen?


Valmistusohjeet:

1. Kokeilin ensin tuota 'Calender' -tekstiä Wordilla muutamassa eri koossa ja erilaisilla fonteilla, mutta päädyin lopulta ihan Wordin perusfonttiin Bernard MT Conder, koko 187. Sopivan fontin löydyttyä tulostin tekstin kopiointiin ja tulostukseen tarkoitetulle monitoimitarralle, joita löytyy vaikka kirjakaupoista. (Ovat muuten näppäriä kaikenlaisessa pienessä askartelussa, kuten vaikka hillopurkkien etikettien tekemisessä - minulla aina 100 arkin paketillinen kaapissa).
2. Tekstitarran liimasin ohuelle pahville ja leikkasin sopivaan muotoon.
3. Viikonpäivät naksuttelin Dymolla, myöskin englanniksi.

4. Leikkasin isosta paperiarkista sopivan kokoisen palan taustaksi kalenterille.

5. Sommittelin riippulaput, 'Calendar' -tekstin ja viikonpäivät mieleiseeni järjestykseen taulupohjalle. Harkitsin myös mustavalkoisen kuviopaparin asettamista erilliseksi taustaksi viikonlopun lappujen alle, mutta jäi kokeiluasteelle - ehkä täysin mustavalkoiseen kalenteriin olisi sopinut paremmin. Halusin kuitenkin erotella viikonlopun arkipäivistä, ja asettelin lopulta leppoisat lauantait ja sunnuntait pienen hajuraon päähän arjesta! ;)
6. Kiinnitin 'Calendar' -tekstin alle ensin kaksipuolisen teipin palalla yhden pienemmän ja tummemman riippulapun, jonka kohdalle voi vaikka kirjoittaa lasiin/muoviin vuosiluvun. Sitten kiinnitin 'Calendar' -tekstin taustapaperiin pienillä kohotarroilla, jotta yleisilme ei jäisi liian litteäksi ja, vaikka kalenteri jää lasin/muovin alle, tulisi siihen hieman kolmiulotteisuutta ja elävyyttä.

7. Lopuksi kiinnitin kaksipuoleisen teipin paloilla riippulaput kiinni (yksi teipin pala keskelle riippulappua). Nämä olisi voinut sommitella paikoilleen viivoittimen avulla ja kiinnittää myös liimalla, mutta minua miellytti enemmän hieman rennompi ote; laput ovat huolettomasti aseteltu ja niiden reunat ja kulmat saattavat olla hieman kohollaan. Jälleen kerran välttelin sitä litteää ilmettä. Kannattaa aloittaa alareunasta ja jommasta kummasta nurkasta, ja edetä kiinnittämisessä ylöspäin - siis jos et käytä mittaa ja apuviivoja.

8. Ja aivan viimeiseksi, ennen kalenterin asettamista kehyksiinsä, kiinnitin Dymolla tehdyt viikonpäivät vielä paikoilleen - näiden kiinnitys kannattaa jättää viimeiseksi, sillä lappuja kiinnittäessä saattaa sekä riippulappujen yläreunojen korkeus, että rivivälit vielä muuttua.
 Ja sitten kalenteri valmiina, odottelemassa lipaston päällä ripustamista paikoilleen ja käyttöönottoa:
Tuohon ruskean riippulapun kohdalle merkitsin vuoden, ja vaaleiden riippulappujen reunaan päivämäärät. Jos tuohon lapun reiän kohdalle tahtoisi numeron merkitä, kannattaisi leikata vaikka siitä valkoisesta tarra-arkista pienet ympyrät ja liimata ne reiän päälle - kokeilin mustalla tussilla kirjoittaa tuohon reiän kohdalle, mutta ainakin näissä Sinellin lapuissa numerot eivät näkyneet selkeästi.
Calendar -tekstin perään kirjoitin tussilla kuukauden - tässä vaiheessa marraskuuta valmistaudun jo joulukuuhun! Kuun vaihteessa kostealla rätillä pyyhkien, ja kalenteri on valmis uuteen kuuhun - ja vuoteen!

 Sitten vain kaikki ne tärkeät menot kirjaamaan ylös! :)
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...