torstai 30. kesäkuuta 2016

Raksa; uutta ulkoverhousta ja peltikattoa odotellessa

Remontti raksalla on edennyt uuden ulkoverhouksen ja peltikaton kilpailutukseen! :)

Seinät alkavat olla paneeleita vaille valmiit ja katto odottaa jo peltiä päällensä - ihan käsittämätöntä, että viimein olemme jo tässä vaiheessa!

Parhaillaan odottelemme viimeisiä tarjouksia kattotoimittajilta - pelkistä materiaaleista sekä avaimet käteen -toimituksena, jotta voimme päättää, miten tulemme kattoremontin kanssa etenemään.

Kattomateriaaliksi olisi tulossa lukkopontillinen kate, jäljitellen perinteistä konesaumakattoa. Väriksi katolle on tulossa tummanharmaa RR23. Myöskin otsalaudat sekä räystäslaudat maalataan samalla harmaan sävyllä.

Seinäpaneelit tulevat hinta-laatusuhteeltaan erittäin kilpailukykyiseltä lähisahalta - valmiiksi pohjamaalattuina sekä kertaalleen pintamaalattuna. Eli suoraan paketista seinään, ensimmäinen huoltomaalaus tehdään aikaisintaan vuoden päästä! 

Seiniin on tulossa 175mm korkea ja 28mm paksu UTW -pontillinen paneeli vaakaan asennettuna - vaaleanharmaana. Päädyimme paksumpaan paneeliin rakennuksen sijainnista johtuen; jatkuvassa auringonpaisteessa paksumpi paneeli kestää paremmin rasitusta.

Ja kun itselle teemme pitkäaikaista kotia, pyrimme valitsemaan kannaltamme hinta-laatusuhteeltaan parhaat ja pitkäikäiset materiaalit. :)

Myöskin vanhoja piippuja purettiin n.1,5m verran, ja näin ollen haperoituneet ja irroneet tiilet saatiin poistettua. Uudet piiput on nyt muurattu paikoilleen ja piipun kannet valettu paikoilleen 'kruunuksi'.
On tuosta tienvarressa notkuneesta puuverstaasta tullut taas ryhdikkään näköinen! <3

keskiviikko 29. kesäkuuta 2016

Kasvimaalta kuulumisia

Kaksi päivää kesti lämpimiä säitä ja aurinkoa täällä Mäntsälän leveyksillä - eilen satoi vettä taas melkein koko päivän...

...Ei siis tarvinnut miettiä, pitäisikö kasvimaata käydä kastelemassa aamuin illoin... :D
Kävin toki tihkusateesta huolimatta valokuvaamassa kasvimaata - ja kastelemassa kasvihuoneessa tomaatit ja kurkut - sillä lupasin isälleni näyttää hänelle valokuvia kasvimaastani. Hän kun ei blogiani lue, eikä edes käytä nettiä - ja asuukin niin kaukana, ettei pääse noin vain pyörähtämään kasvimaalleni ihmettelemään. :)
Viime aikaisesta sateesta ja pilvisestä säästä huolimatta kasvimaalla vihertää yhä vahvemmin joka kerta siellä pyörähtäessä! Pinaattipenkkiäkin (yllä) katselin, että ensi viikolla taitaa olla ensimmäiset pinaattiletut tiedossa... :)
Jopa maissitkin ovat kasvattaneet paksut varret - tosin pituutta saisi tulla myöskin roimasti lisää... ;) En juurikaan odota satoa näistä taimistani, mutta näin ensimmäiseksi kasvatuskokeiluksi olen jo onnellinen siitä, että taimet ylipäätään selvisivät hengissä ja vahvoina sisäkasvatuksesta penkkiin! :D
Askartelin myös eilen anopiltani saamista kuivatuista vadelman varsista tuet herneille, jotka istutin ympyrän muotoon pensaspapujen sekaan. Lisätukia tosin täytyy versojen kasvaessa lisätä noihin varsiin vakatasoon, mutta ihanaa saada kerroksellisuutta ja vehreyttä kasvimaalle useampaan tasoon ja eri korkeuksille! <3
Myöskin nauris (alla) kaipaa piakkoin ensimmäistä harvennustaan...
Vanhojen piippujen purkamisesta turhiksi jääneet tiilet saavat tosiaan uuden elämän kasvimaan reunustajina - muutama jäi vielä ylimääräisiksin. ...Vai pitäisikö sanoa 'varakappaleiksi', sillä kuulemma nuo tiilet saattavat halkeilla ja murentua talven jälkeen.
Myöskin omenasatoa (alla) on mukavasti odotettavissa tälle tulevalle syksylle - viime syksyn omenoista puristettua mehua on vielä hieman jäljellä, joten hienosti riitti oman pihan omenat perheelle talveksi. Tosin ihan janojuomana emme raaskineet noita mehuja juoda... ;)
Myöskin kasvihuoneessa vihertää, vaikkakin maltillisesti. Tomaatit ovat rauhalliseen tahtiin kasvaneet pituutta, ja varkaita on oksan haaroihin ilmestynyt ihan liian paljon. Pitänee yksi lapsivapaa tuokio varatakin kasvihuoneessa puuhastelulle...
Ja ei raksan pihaan ole rakentunut ainoastaan kasvimaa, vaan myös kaksi tilapäistä kukkalaatikkoakin, joihin istutin osan vanhan kotimme kukkapenkistä pelastamistani lajeista odottamaan ensi kesää ja oikeiden kukkapenkkien tekemistä.

...Mutta mitä enemmän noita laatikoita tuossa omenapuun katveessa katselen, niin sitä varmemmin alkaa tuntua, että ne tulevat jäämään noille paikoilleen... ;)

tiistai 28. kesäkuuta 2016

Rakkaudesta valokuvaamiseen

Valokuvaaminen on aina ollut lähellä sydäntä - kuten varmasti blogini lukijatkin ovat voineet päätellä holtittoman pitkistä valokuvapäivityksistä - ja nyt viimein tuon harrastuksen merkeissä laitoimme ystäväni kanssa hynttyyt yhteen! :)

Lopputuloksena on Something else -photoblog, eli kahden kolmikymppisen äidin valokuvablogi - rakkaudesta mailman tutkimiseen linssin läpi.

Kukkakuvia tulee Villa Kotirannassa jatkossakin näkymään - ei huolta! ;) Nyt vain ihan puhtaasti valokuvaamisen ilosta otetut kuvat saivat kanavakseen uuden blogin - Villa Kotirantaa, ja tätä meidän lapsiperhekaaosta koskevat valokuvat löytävät jatkossakin tiensä tähän blogiin, sekä Villa Kotirannan Facebook -ryhmään ja Instagramiin.


Tervetuloa seuraamaan valokuvausharrastustamme Something else -blogiin!

sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Pieniä yksityiskohtia keittiöön

Yleensä tarvitaan jokin pienen pieni yksityiskohta, joka viimeistelee kokonaisuuden...

Keittiömme nurkkauksessa, jossa pidämme Bonanza -tyylistä varatuolia ja kirpputorilta pelastettua rottinkikukkapöytää, tuntui seinä aivan liian tyhjälle. Ainakin minun makuuni.

Isomman pojan kehystetty maalaus kaipasi ympärilleen jotakin...
Noh, taulun päälle nousi paikkaansa etsinyt punoslautanen - myöskin kirpputorilta pelastettu, muistaakseni maksoi jopa 0,20€ - ja pienemmän pojan lelulintu. :D
Sisustaminen ei saa olla liian vakavaa... ;)
Minun tapani sisustaa on piilottaa näkyville pieniä hassuja yksityiskohtia. Haaveilen usein selkeästä sisustuksesta - valkoisesta kodista ja tyhjistä laskutasoista - mutta tiedän itsekin, etten tuntisi sellaista asuntoa kodikseni.

...Äidinmaidossa on siirtynyt rakkaus kaikeen pieneen ja kauniiseen... ;)

lauantai 25. kesäkuuta 2016

Tämän kesän suosikkini; hopeahärkki

Tähän hopeahärkkiin en kyllästy - kaunis niin pihakiven ympärillä kuin maljakossa sisälläkin!

...Tai lasipurkissa, joita minä usein maljakkoina käytän... ;)
Nämä valokuvat on otettu keittiössämme, jonne kannoin tovi sitten varastosta vanhan sivupöydän - muistaakseni neljän euron kirpputorilöytö aikoinaan.

Mies aluksi pyöritteli silmiään, kun pöytä ilmestyiruokapöydän viereen, mutta sittemmin ollut tyytyväinen, kun poikaa ruokkiessa talouspaperit ovat käden ulottuvilla, pojan kirjat sivupöydän alahyllyllä ja lelut korissa pöydän alapuolella. ;)

Ja onhan se nättikin... ;)
Joskus kauan sitten olen tuon metallikorin ostanut Sokokselta ja siinä säilyvät kauniisti keittiöpyyhkeet. Taustalla on Polkka Jam:in grafiikkaa Kuopiossa sijaitsevasta Daiga Daiga Duu -liikkeestä. Etualalla Luhta Home -merkin punoskori, johon mahtuu täydellisesti Ikean isot paperiset lautasliinat.
Alla olevan kuvan taustalla oleva 'Let love grow' -taulu on reilu vuosi sitten ostettu paikallisesta LaFilia -sisustusliikkeestä - se odottelee edelleen pääsyään Villa Kotirantaan...
Kimppu hopeahärkkejä kruunaa tämän sivupöydän kokonaisuuden!

Tämä alla oleva valokuva kuvaa muuten todella hyvin omaa makuani sisustuksessa... Rustiikkista, ripaus maalaisromantiikka, kontrastina modernia ja graafista. Vähän kaikenlaista pientä ja kaunista, jotka vuosien mittaan olen hankkinut keräillen, mutta jotka (ainakin omaan silmääni) sopivat kauniisti yhteen. <3

perjantai 24. kesäkuuta 2016

Kukka-asetelma keskikesän juhlaan [Kukkailottelua]

Tänä vuonna juhannuskoivut päätyivät angervon ja siankärsämön kukkien kanssa samaan maljakkoon! :)

Näiden kuvien myötä toivotan oikein rauhallista ja vähäsateista juhannusta teille kaikille!



Osallistun tällä valokuvapostauksella Mansikkatilan mailla -blogin jokaviikkoiseen Kukkailotteluun! :) 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...