Täällä Mäntsälän suunnalla on perheeseemme nyt jo kahdesti iskenyt flunssa; ensin pienin poika tuli kuumeeseen perjantaina iltapäivästä, ja hänen toivuttuaan siitä viikonlopun aikana kaaduin minä puolestaan vuoteeseen maanantai-iltana. Ihan kamala tauti, vaikka onneksi vaikuttaakin lyhytkestoiselle, eikä edes nuhaa vaikuta jättävän jälkitaudiksi - oikea tehoisku, joka poistaa uhrinsa pelistä pariksi päiväksi. Huh!
Jotenkin odotin, että saisin perinteisen syysflunssan muuton jälkeen, kun kaikki stressi laukeaa ja kroppa rentoutuu - en osannut varautua tähän muuttokaaoksen keskellä sairastumiseen. Sängyn pohjalla maatessa, aina kuumeunesta välillä havahtuessa, olen listannut mielessäni kaikkia niitä asioita, jotka vielä olisi hoidettavana.
Mutta tiedättekö mikä on helpottanut tässä flunssailun keskellä?
Se tieto, että keittiömme on vihdoinkin valmis!
Kävin nämä valokuvat ottamassa jo ennen sairastumista viime viikonloppuna, mutta en ole yksinkertaisesti jaksanut edes katsoakaan tietokoneeseen päin koko alkuviikkona, vaikka kovasti olenkin tahtonut jakaa tämän ilon kanssanne. :)
Noh, tässä se nyt on - ihana Noblessa -keittiömme!
Kaikkien mutkien jälkeen voimme kyllä miehen kanssa todeta, että olemme todella tyytyväisiä tähän keittiöön. Siitä tuli juuri sellainen kuin haaveilimmekin!
En malta odottaa, että pääsen pian laittamaan ruokaa, keittämään aamukahveja ja leipomaan noiden tasojen ääreen.
Innolla myös odotan, että kun pääsemme käyttämään keittiötä arjessamme, osoittautuuko huolella ja ajan kanssa tehty keittiösuunnitelma onnistuneeksi, vai tuliko sittenkin joku laatikosto/kodinkone/hylly mietittyä väärään paikkaan? :)
Villa Kotirantaan siirtyivät mukanamme vanhoista laudoista tehdyt avohyllyt, jotka mies rakensi jo edelliseen kotiimme. Mustat, takorautaiset jalat sopivat täydellisesti keittiömme mustiin yksityiskohtiin - kuten tuohon komposiittialtaaseen - ja hyllytasojen vanhat puupinnat tuovat pehmeyttä ja kodikkuutta.
Kodinkoneet integroitiin, lukuunottamatta jää- ja pakastinkaappia. Astianpesukoneesta kävimme suunnitteluvaiheessa keskustelua, sillä mies vastusteli kaapistoon piilotettua konetta, mutta hänkin taisi jo todeta, että tulihan siitä kyllä hyvä näin... ;)
Alla olevan valokuvan mikro suunniteltiin kaapistoon sellaiselle korkeudelle, että alakouluikäisen lapsen on helppo sitä käyttää ilman jakkaraa ja mikron alle jää hyvin laskutilaa.
Psst, alla olevan valokuvan alakaapiston nurkkauksesta puuttuu vielä näissä valokuvissa peitelevy, joka asennettiin paikoilleen valokuvien ottamisen jälkeen.
Korkeisiin kaappeihin sijoitettiin vetohyllyt, jolloin 60cm syvät kaappitilat voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön takaseinää myöten.
Mietimme aluksi apteekkarinkaappia, jossa ovea vetämällä olisi liukunut kaikki hyllyt kerralla esiin, mutta hylkäsimme tuon ajatuksen, koska a) juuri koskaan ei ole tarvetta ottaa kerralla esiin kuin yksi hyllyllinen tavaraa ja b) kuormitus sellaisella vetokaapilla olisi melkoinen, kun joka kerta vedetän esiin koko kaapiston sisältö.
Ja sitten saarekkeemme!
Vastaavanlaisen saarekkeen näin aikoinaan messuilla Noblessan osastolla ja rakastuin - koetimme katsella vastaavaa myös muilta keittiöfirmoilta, mutta kun kerran on löytänyt juuri sen oikean, niin 'korvaavat' vaihtoehdot eivät vain säväytä enää ollenkaan. Niinpä olenkin maailman onnellisin remontoija, kun keittiössämme seisoo nyt saareke, jonka siihen alunperin halusinkin! :)
Saarekkeen portaikon puoleisella kyljellä on kaksi metrin levyistä ja 40cm syvää kaappia tuplaovin,ja näissä kaapeissa on tarkoitus säilyttää kulhot ja tarjoiluastiat, joita ei välttämättä arkipäiväisessä käytössä pidetä.
Näiden ovien taa piiloutuvat myös lautasliinani, joita on kertynyt muutaman hyllyn verran.... ;)
Saarekkeen keittiön puoleisella sivulla on integroitu uuni, sekä vetolaatikot, joihin tulevat aterimet, ruuanlaitossa käytettävät tarvikkeet (leivinpaperit, foliot, oliiviöljypullo, lastat, jne..) sekä lautaset ja kulhot. Lasit ja kahvikupit puolestaan tulevat saareketta vastapäätä oleviin kaappeihin, eli loogisesti lähemmäs vesipistettä ja kahvinkeitintä.
...Olenko muuten koskaan maininnut, että siinä missä toiset ovat esimerkiksi tunneihmisiä, minä olen logiikkaihminen? :) Kaikessa tekemisessä on oltava edes jonkinlainen logiikka, muuten saatan jäädä hakkaamaan päätä seinään - enkä kyllä suoraan sanottuna aina ihan ymmärrä kaikkien muiden logiikkaa, mutta se nyt taitaa olla tarina erikseen... ;)
Ehkä onkin syytä avata logiikkaani astioiden sijoittelun suhteen tässä keittiössä:
Saarekkeen takaosa: harvemmin käytettävät astiat, kuten isot kulhot ja tarjoiluastiat. Näiden ei tarvitse sijaita helposti otettavissa eikä astianpesukoneen läheisyydessä, sillä näitä harvemmin puretaan astianpesukoneesta kaappeihin.
Saarekkeen etuosa: Lähellä uunia ruuanlaittoon liittyvät tarvikkeet. Muissa vetolaatikoissa aterimet, lautaset ja kulhot. Saarekkeen ääressä valmistetaan ruoka ja sitä usein annostellaan lautasille (ainakin meidän perheessä) liedellä olevista kattiloista ja pannuista. Lautasten ja kulhojen loogisin paikka siis lähellä liettä ja astianpesukonetta.
Saareketta vastapäätä oleva taso kaappeineen: Tämän tason alle sijoittuu astianpesukone ja ylle kahvinkeitin. Loogisin paikka kahvikupeille ja juomalaseille, sillä niihin liittyvät toiminnot tapahtuvat tämän ikkunan alla sijaitsevan tason äärellä.
Ymmärrätkö sinä logiikkaani? ;)
Eikä edes kissaammekaan ole unohdettu tämän keittiön kanssa; ikkunan alle sijoitetun tason päädyssä on nurkkaus kisun ruokakuppeja varten. Koska naksut tuppaavat aina vierimään alas kupista, tykkään pitää jonkinlaista alustaa ruokakuppien alla.
Tämä ihana vanha puulaatikko löytyi eräästä kuolinpesästä, jonne eksyin - jälleen kerran - vahingossa!
Kerroin aikaisemmin, kuinka vanhaa liinavaatekaappia hakiessa löysin itseni Lahdesta vanhan puuseppäharrastajan kuolinpesän myynnistä ja liinavaatekaapin lisäksi tein lopulta kaksi autokuormallista löytöjä - siis juuri niitä tavaroita, joita oli muutenkin laitettu hankintalistalle!
Tämä laatikko taas tarttui mukaan Mäntsälästä, kun lähdin Torista löytämääni vanhaa Halva:n vaneritynnyriä noutamaan (tästä tulevasta pyykkikorista lisää myöhemmin blogissa!) ja perikunta oli tyhjentämässä vanhana leipomonakin toiminutta pihapiiriä. Hintaa laatikolle tuli 0,50€ - melkein loikin tasajalkaa onnesta, mutta sain pidettyä vaivoin naamani peruslukemilla. Aioinhan nimittäin katsella, josko samaan hintaluokkaan löytyisi muitakin ihanuuksia - ja löytyihän niitä: kolme vanhaa puulaatikkoa, käsityötarvikkeita (puikkojam virkkuukoukkuja, parsinneuloja), astioita ja lasipulloja maljakoiksi!
Värikkään ja kodikkaan sisustuksen ystävänä voin luvata, että vaikka keittiö saattaa vielä näyttää minimalistiselle ja todella vaalealle, tulee se olemaan kaunis ympäristö ja hieno pohja sisustaa lämmin ja kotoisa kodin sydän!
...Muuttolaatikkoja siis vain siirtämään tihenevään tahtiin kohti uutta kotia! :)
Pitäkäähän siis peukut pystyssä ja sormet ristissä, että tämä tauti tokenee viikonloppua kohti *köhköhniiskniisk* - eikä perheessämme enää kukaan muu tähän sairastu - jotta saamme taas pyöräytettyä muuttoa eteenpäin lauantain ja sunnuntain aikana!
Ja hei, sehän on jo lokakuu!
...Viimeinen kuukausi pyörähti siis melkein huomaamatta käyntiin tämän tilapäisen kotimme kanssa - kohta on jo ihan pakko alkaa tekemään sitä inventaariota varastoon....! Huih!
