perjantai 28. huhtikuuta 2017

Samanlainen koti kesät talvet, ilman suorittamista kiitos!


Vielä salaisesta syystä, johon palaan blogissa tarkemmin kesäkuun puolella, olen joutunut katselemaan kotiani sesonkisisustajan silmillä. Se on ollut yllättävän...haastavaa.

En nimittäin ole varsinaisesti koskaan kotiani sisustanut kesään tahi talveen, vaan värikäs ilottelu (kera lapsiperheen kaaoksen) kulkee kodissamme punaisena lankana läpi vuoden.

...Toki syksyisin iltojen pimetessä kynttilät ja lyhdyt ilmestyvät tasoille, ja hieman tummempia sävyjä lisään kotimme 'perusvärien' rinnalle. Ja samoin kesää kohti nostelen kaappiin pois silmistä pörröisiä, neulottuja tai virkattuja sohvatyynyjä, ja pakkaan ne lyhdyt kynttilöineen takaisin varaston puolelle.

Mutta en suoranaisesti hullaannu vuodenaikojen vaihdoksista, uusi kotimme kaikkia tekstiilejä ja möbleeraa huoneisiimme kesäksi uutta, raikkaampaa fengshuita! ;)


Kesään kodin valmistelu toteutuukin meillä ehkä parhaiten talven aikana kotoilussa kertyneiden turhien tavaroiden raivaamisella ja tasojen tyhjentämisellä ilmaviksi, sekä vihreyden lisääntymisellä - niin esikasvatustaimien kuin keväisin viherpeukalovimmassani hankittujen huonekasvien merkeissä.


Koetinkin tällä viikolla pohtia vimmaisesti, mille kotini (pitäisi) näyttää stailattuna kesään.

...Ihan pienen stressin sain tästä jo kasvatettuakin itselleni, kunnes lopulta jokin loksahti ajatuksissani paikoilleen ja havahduin toteamukseen:

Aivan naurettavaa koettaa stailata kodista jotain muuta kuin se onkaan! Meidän kotimme on tällainen - kesät talvet, plus/miinus pieniä piristysruiskeita omaksi iloksemme - ja se on juuri täydellinen näin tähänkin tulevaan kesään!

Joten heitin turhat paineet nuivahtaneiden narsissien kera menemään, ja päätin suoriutua tästäkin saamastani haasteesta pysyen uskollisena omalle tyylilleni; sitä sun tätä talon emännän tapaan - maustettuna kahden lapsen kaaoksella ja miehen hiljaisella myöntymisellä! :D


Tämän kevään keräilyharrastus on ollut minulle nuo lasipullot ja -maljakot, joista olen koonnut parikin erilaista asetelmaa olohuoneeseemme.

Olen tehnyt (ainakin omasta mielestäni) ihan käsittämättömän ihania löytöjä kirpputoreilta - suosikkinani edelleenkin Helena Tynellin Pala -maljakko huikeaan kolmen euron hintaan paikalliselta Facebook -kirppikseltä!

Tuo valokuvien suuri lasipullo sekä vihreä maljakko ovat niin ikään muutaman euron kirpputorilöytöjä. Vihreä maljakko odotteleekin nyt ensimmäistä vaaleanpunaisin kukkasin kukkivaa omenapuun oksaa.

Rosopintainen, ruskea lasipullo löytyi raksalta remontin yhteydessä - samoin kuin monen monta muutakin vanhaa lasipulloa etiketteineen, jotka odottelevat vielä puhdistusta ja esille nostoa.


Tuon lasipullon vihreä sävy sopii kauniisti yhteen Vepsäläisen julisteen kanssa, jonka sain jo viime syksynä Mansikkatilan mailla -blogin Tainalta.

Edelleenkin ihan ehdoton lempparini - kiitos, Taina! <3


Olen useaan otteeseen peräänkuuluttanut kerroksellisuutta kodin sisustuksessa, ja muistoesineiden tuomaa persoonallisuutta - siis niitä elementtejä, jotka erottavat edustusasunnon kodista.

Noh, tässä asetelmassa on historian havinaa - vanhojen lasipullojen lisäksi - sillä nuo pyöreät kivet ovat oman lapsuuteni löytöjä! :)

...Vähän nolottaa, että olen ihmetellyt isomman lapseni mukana kulkenutta kivikokoelmaa, jonka hän on aikoinaan kerännyt vanhan päiväkotinsa pihalta, kun omissa tavaroissani ovat nämä kivet kulkeneet jo kolmisenkymmentä vuotta... ;)



....Eikö aikuisena ole enää aikaa katsoa kulkiessa maassa lojuvia kiviä, vai miksi tuntuu, että lapset löytävät aina ne kauneimmat kivet...?

Näihin ajatuksiin hyvä lopetella tältä illalta...! :)


Nauttikaa pitkästä viikonlopusta! 


Me juhlitaan perheen voimin koko viikonloppu syntymäpäiviä; lauantaina juhlitaan poikien kummitätiä ja sunnuntaina taas juhlistetaan omaa kummityttöäni. Kummitusten viikonloppu tiedossa siis - parasta! <3


tiistai 25. huhtikuuta 2017

Keväiset tunnelmat kotosalla


Nyt, kun päivän räntäsateiden jälkeen ikkunasta katsoo ulos tuonne harmauteen ja vähitellen hämärtyvään iltaan, ei uskoisi, että viikonloppuna paistoi aurinko noin kauniisti, kuin näissä valokuvissa!


Lauantaina aamulla nousin ylös ennen muuta perhettä, ja kävin vihdoin näiden koulittavien taimien kimppuun - kerrankin koko talo oli hetken hiljainen, ja sain rauhassa upottaa sormet multaan. Parhautta! <3

...Tosin rehellisyyden nimissä kerrottakoot, että ei se elämä ole täälläkään kuin Strömssöös, vaan syy varhain heräämiseen oli vähemmän hohdokas; pienin poikamme on pinnasängystä isojen poikien sänkyyn siirryttyään kömpinyt aamuöisin keskeemme nukkumaan. Isoveljensä tavoin poika pyörii, potkii ja huitoo unissaan vallattomasti, ja jostain syystä minä yleensä päädyn sinne potkivien jalkojen tielle... Siinä sitten kyyhötellessä sängynreunalla, pojan nukkuessa tähtenä keskellä sänkyä, joko pysyn hereillä pelätessäni sängystä putoamista, tai sitten saan niskoihin sellaisen krampin, että pääkipu viimeistään pakottaa nousemaan ylös.

...Kenties tästäkin syystä minulle on sopinut loistavasti aamuisin klo05 herääminen, ja ensimmäisenä töihin lähteminen, sillä olen usein ennen viittä jo hereillä.

Koetan pitää mielessä, että aika aikaa kutakin - tuskinpa enää yläasteella isin ja äidin viereen tulee nukkumaan. ;) Ja onhan se pienen ihmisen lämmin, uninen tuhina siinä omaa poskea vasten peiton alla kertakaikkiaan herttaista. <3


Kerroinkin jo aiemmin, että kylvin tänä vuonna tomaattien lisäksi myös kesäkurpitsat, kurpitsat ja avomaankurkut vanhoihin kananmunakennoihin. Edellisinä vuosina olen kylvänyt nämä lajikkeet suoraan isoihin muoviruukkuihin, mutta tuo kennoissa idättäminen on nyt ihastuttanut minua suuresti. :) Nopeaa kylvää pienellä multamäärällä, ja niin kovin helppoa koulia itäneet taimet lopulta ruukkuihin.

Edellisinä vuosina olen myös kylvänyt siemenet aivan liian aikaisin kevättalvella. Kurkistinkin tuolta blogiarkistosta, että viime vuonnakin jo maaliskuussa olivat mm. tomaatit, kurkut ja kesäkurpitsat taimilla, ja koulittuina!

Tänä keväänä pitkin hampain sinnittelin huhtikuun puolelle ennen kylvötouhujen aloitusta, ja edelleen mm. maissin siemenet ovat paperipussissaan odottelemassa kuun vaihtumista.


Taimet, ja yhä kasvava määrä huonekasveja, ovat vallanneet puolet olohuoneesta!

Olohuoneen ikkunoiden ääreen piti kantaa jo kukkatason lisäksi kaikki talon jakkarat ja rahit, joiden päälle taimiruukkuja pystyi nostamaan. Eli metriä lähemmäs ikkunaa ei tällä hetkellä pääse! :)

...Hirvittävän hyvä syy siirtää ikkunoiden pesua piiiiitkälle alkukesään.... :D

Kauhulla katselen välillä lasten vauhdikkaita pallopelejä sisällä, että koskakohan jalkapallo/sählymaila/lapsi humahtaa kukkien ja kasvien sekaan.... Tähän asti tappiona vasta yksi pienemmän pojan ylösnyppimä tomaatintaimi, joka kyllä vieläkin hieman katkerasti mieltäni kaihertaa...


Toin pientä piristystä muuten keväiseen kotiimme; löysin Tokmannin alennusmyynnistä tuon räsymaton nojatuoliin - taisi hinta jäädä alennuksen jälkeen hieman alle viiteen euroon.

...Ehkä hieman liian leveä tuohon nojatuoliin, mutta ajattelin maton sopivan myös muuton myötä hankittavan uuden (harmaan) sohvan istuinosaan tuomaan väriä ja vanhan talon tunnelmaa. ;)


...Totesin taas miehelle, että pitänee rakentaa lisäosa taloon, jonne saadaan minulle mattopuut, sillä voisin illat istua paukuttamassa kasaan tällaisia värikkäitä räsymattoja! :)

Eli jos joku tietää, mistä voisi ostaa kapeat mattopuut, joilla voisi tehdä ~0,7-1m levyistä mattoa, niin vinkit otetaan vastaan! Ihan täysimittaiset mattopuut eivät taida harmikseni mitenkään päin Villa Kotirantaan mahtua...


Toivotaan, että ennusteet pitävät paikkansa, ja loppuviikkoa kohti sää paranisi ja kelit lämpenisivät. Varovaisuutta siellä liikenteessä siis, kun aamuisin on vielä pakkasta, ja vettä sekä lunta tulee vuorotellen - varsinkin jos kesärenkaat ovat jo alla!


lauantai 22. huhtikuuta 2017

Vanhaan taloon uusvanha pönttöuuni

Siellä se nyt tupakeittiön päätyseinällä komeilee - Villa Kotirannan pönttöuuni!


Vanhahtavassa vihreässä, 'sammal' -sävyssään, istuu pönttöuuni tilaan niin luontevasti, että voisi luulla sen siinä aina olleen.

Ja molemmat totesimme tyytyväisinä, että vihreä oli oikea valinta meidän kotiimme - harkinnassahan oli myös punainen ja valkoinen pönttöuuni. Tuo 'sammal' on sävynä todella rauhallinen ja sopii kauniisti tulevaan vaaleanharmaaseen lattiaankin.

Kuten aiemmin mainittu, pidän värikkäästä kodista ja tahdon vaihdella värimaailmaa vuodenaikojen ja sesonkien mukaan - mielestäni tuo vanhahtava vihreän sävy sopii paremmin yhteen useimpien kotimme värien kanssa, kuin vaikka harkinnassa ollut punainen.


Koetan jonain päivänä käydä valokuvaamassa pönttöuunin aurinkoisena päivänä - rae- ja vesisadekuurojen välissä olivat tunnelmat sisätiloissa melko hämyisät... :)

Tuosta hormin lopullisesta väristä emme ole päässeet vielä minkäänlaiseen päätökseen... Yksi vaihtoehto on sama harmaa jolla lattia tullaan maalaamaan, toinen vaihtoehto on maalata se samaan tummaan sävyyn, kuin hormin ympärille tulevat hirsipaneelitkin. Ja sitten kolmantena vaihtoehtona pyörittelen vielä tuota valkoiseksi jättämistä.

Sen verran jo nostimme käsiämme aiheen teemoilta pystyyn, että maalataan ensin lattia, sekä ne tummat hirsipaneelit, ja vasta viimeiseksi katsotaan, mikä väri hormiin laitetaan. ...Tässä vaiheessa projektia alkaa olla jo sellainen kisaväsy päällä, ettei enää jaksa mielikuvitustaan venyttää noiden sävyjen kanssa, ja tekee mieli vaan lätkiä lähimmästä maalipurkista jotain sävyä pintaan... :D


Noihin mustiin luukkuihin olemme myös todella tyytyväisiä! Korostavat mielestämme pönttöuunin vanhahtavaa ilmettä kauniisti.

Kuten aiemmin kerroinkin, kävimme Raksa -messuilla Lahdessa nyt keväällä katsomassa vielä kertaalleen noita pönttöuuneja Tiilerin osastolla, sillä olimme tutustuneet valikoimaan ainoastaan netin kautta. Paikan päällä näimme tuon'sammal' -sävyn vihdoin isosta värinäytteestä, ja löimme päätöksemme sävyn suhteen lukkoon. Osastolla myös ensimmäistä kertaa näimme vaihtoehtona pelkälle lasiluukulle nuo peltiset lisäluukut - ja rakastuimme niihin molemmat. :)


Pönttöuunin edustalle olemme miettineet alustavasti harmaata kivimosaiikkia, mutta kunhan saadaan projektin siihen vaiheeseen, haetaan muutamia vaihtoehtoja ja vertaillaan vielä paikan päällä, pönttöuunin kupeessa.

Raksalle saapuivat myös isot kasat STS kattopaneelia, joka asennetaan tupakeittiöön ja kaikkiin makuuhuoneisiin, sekä verannalle. ...Nyt täytyy tunnustaa, etten muista, oliko tätä tarkoitus käyttää myös alakertaankin... :) Pitääkin mieheltä tarkistaa....

Tupakeittiössä oli alunperin siskonpaneeli katossa, ja samantyylisenä tahdoimme tilan ilmeen säilyttää. Valitsimme kattoon lopulta hieman selkeälinjaisemman STS-paneelin, joka maalataan valkoiseksi.


Mitä raksalla sitten seuraavaksi?

Nyt odottelemme hirsipaneelien saapumista, jotka nousevat tupakeittiön ja makuuhuoneiden seiniin. Verannan helmipaneeli odottelee jo raksalla seinille laittamista, ja verannan Herba -tapetin pitäisi saapua reilun viikon kuluttua.

Minä pääsen ottamaan raksalta työvastuun, kunhan paneelien asennus on alkamassa, sillä paneelit maalataan kertaalleen ennen asentamista - ja se on taas minun työlistallani! :)

Ja kohta pitääkin jo kutsua Noblessa -keittiöiden edustaja ottamaan tarkistusmitat keittiöstä ja kodinhoitohuoneesta, jotta keittiö voi lähteä valmistukseen! Keittiö olisi saapumassa kesäkuussa, mutta katsotaan josko varmuudeksi siirretään toimitusaika vielä heinäkuun puolelle, ja keittiö saapuisi tuolloin muuten jo valmiiseen taloon.



Mutta nyt suljen hyvillä mielin tietokoneen ja suuntaan kohta kulkuni kohti Lahtea, ystäväni syntymäpäiväjuhlien pariin! Ihan mahtava viikonloppu tällainen! <3


Aurinkoisia viikonlopun päiviä kaikille!!


torstai 20. huhtikuuta 2017

Bougainvillea isäni viherhuoneesta

Pääsiäisen vapaista on vähitellen toivuttu tässäkin talossa - tosin vastapainoksi onnistuin jostain haalimaan (mies)flunssan itselleni, joten voimat olleet vähissä viime päivinä... Nuhaa ja yskää, karmeaa pääkipua ja täysin voimat pois nyt jo kolmatta päivää, mutta kuumeesta ei tietoakaan!

Kuten Instan puolella jo kerroinkin, nuutunutta oloa hieman piristää tieto, että pönttöuunin tarvikkeet tiilineen saapuivat eilen raksalle, ja jo heti huomenna pönttöuuni nousee paikoilleen tupakeittiöömme! :)

Luvassa siis viikonloppuna valokuvia raksalta!

Mutta ajattelin kertoa teille tänään uudesta kasvatusprojektistani, josta olen aivan innoissani, enkä vain valittaa flunssastani. ;)

Käydessäni pääsiäisena vanhempieni luona Pohjois-Savossa ihastelin isäni viherhuoneen reheviä huonekasveja. Suurin osa lajikkeista on tuttuja omasta lapsuudestani - osa kasveista jopa 'alkuperäisiä', 1970-80-lukujen taitteesta asti säilyneitä!

Yksi tällainen kasvivanhus on valtavan kokoinen bougainvillea eli ihmeköynnös. Kasvi on reilusti yli kolmekymmentä vuotta vanha, ja se aikoinaan nökötti lapsuudenhuoneeni ikkunalaudalla, täyttäen oksillaan koko ikkunan. Tänä päivänä tuo kasvi on tukevasti lattialla, valtavassa ruukussa ja sen oksat on kieputettu suureksi palloksi tukien varaan.

En valitettavasti muistanut lomaillessa valokuvata tuota parhaillaan kukkivaa kasvia isäni viherhuoneessa, mutta muistin onneksi napata mukaani kolme nuorta oksaa juurtumaan.


Aikoinaan isäni oli epäonnistunut ensimmäisessä yrityksessään juurruttaa tämän lajikkeen oksaa, joten suuria paineita en tästä istutuskokeilusta suostu ottamaan. :) Kuitenkin ajattelin hyödyntää hänen kokemuksiensa pohjalta tulleita vinkkejä, ja tuikkasin nuoret oksat suoraan multaan, ilman vesilasissa juurruttamista.


Lisäsin oksille myös tukikepit samantien, sillä oksat ovat erittäin taipuisia ja juurettomina helposti tuntuivat kallistuvan pois paikoiltaan.


Kotonani oli ainoastaan taimimultaa enää jäljellä, joten hätäpäissäni istutin oksat siihen. Nyt vain sormet ristissä, etten väärällä mullalla onnistu taimia lannistamaan....

Ihmeköynnös kuulemani mukaan on melkoisen hidas juurtumaan, joten koetan nyt kaikessa rauhassa malttaa odotella onnistuuko juurrutus vai ei. Nämä hitaat projektit, joiden onnistumisesta ei ole mitään takeita, eivät ole suosikkejani - ehdin tässä odotellessa jo monet kerrat heittää toivoni onnistumisesta.... :)


Lopulta vielä huputin oksat ohuiden muovipussien sisään, joihin leikkasin pieniä reikiä, ja nostin ruukut aurinkoiselle ikkunalaudalle.

Jos/kun oksat juurtuvat, tulee taimet siirtää altakasteluruukkuihin, sillä tämä lajike on melkoinen juoppo. :) Samassa vauhdissa lisään ruukkuihin hieman huonekasveille tarkoitettua multaakin.


Ainakin näin muutaman päivän jälkeen näyttävät oksat muovin alla ihan eloisille:


Samaisella ikkunalla odottelee kunnollista juurtumistaan myös isältä saatu kiinanruusun oksa. Tämä yksilö vietti useamman viikon ensin vesimaljassa, ja vasta tällä viikolla istutin juuria kasvattaneen oksan multaan.

Hieman kärsivälle näyttää, mutta elossa edelleen - ja katselin tuota oksan latvaa, että ihan kuin nuppua sinne tekisi! Siinä olisikin ihmettelemistä, jos heti rankan juurruttamiskokemuksen jälkeen oksa palkitsisi minut kukkimalla. :)


Luin jostakin, että kiinanruusun oksaa juurruttamista varten pyytäessä kannattaa valita oksa sellaisesta kasvista, jonka tiedetään viihtyneen hyvin suomalaisella ikkunalaudalla - kiinanruusun viihtymisessä huonekasvina on suuria lajikekohtaisia eroja.

Minun kaksi oksaani, joita juurrutan ruukkuihin, ovat takuulla Suomen leveysasteilla viihtyvästä ja kukkivasta yksilöstä! :) Tai no, ainakin isäni hellässä hoidossa viihtyvästä...


Huomenna olisi tarkoitus tsempata flunssasta huolimatta, ja siirtää esikasvatetut kurpitsat, kesäkurpitsat ja avomaankurkut isompiin ruukkuihin. Kurkistin nimittäin esikasvatusastioina toimivien kananmunakennojen pohjaan, ja totesin, että näiden lajikkeiden juurilla ei ainakaan ole mitään ongelmia puskea läpi pehmenneen kennon! :)

Lisäksi tehtävälistalla olisi kylvää vielä viimeiset esikasvatettavat siemenet, eli maissit.

Ja tietenkin ehtiä kurkistamaan raksallekin, kuinka sitä pönttöuunia oikein muurataan! ;)


sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

Kananmunakennot hyötykäytössä, ja kaupan salaatin uusi elämä!

Piipahdimme lasten kanssa kolmestaan kolmen päivän pika-pääsiäislomalla Pohjois-Savossa mummolassa - ihana oli käydä, mutta vielä ihanampaa on taas olla ihan ikiomassa kodissa!

...Välillä pitää lähteä, jotta muistaa, miten kovasti haluaa palata...

Meidän ollessa reissussa, mies ahersi raksalla - yllätys, yllätys - ja taas on urakka pyörähtänyt ison askeleen eteenpäin! Palaan ensi viikolla kameran kanssa ottamaan valokuvia, ja lupaan palata aiheeseen täällä blogissakin, mutta kerrottakoot, että veranta on saamassa perinteisen helmipaneelin lähipäivinä ylleen (paikalliselta sahalta) ja veranta onkin niiltä osin nyt levytetty valmiiksi, mihin tapetti tullaan asentamaan.

...Laitoinkin juuri tarjouspyyntöä Boråstapeter Falsterbo II -malliston tapetille 4021 Herba... ;) Jos haluat saada tunnelmasta kiinni, niin käy kurkistamassa inspiraatiokuva tästä linkistä; KLIK! Kuvittele tähän vain normaalia korkeamman 'puolipaneloinnin' valkoisella helmipaneelilla, ja sen ylle tuon Herba -tapetin... Oioi, en malta odottaa...! :)

Mutta palataan tuohon aiheeseen myöhemmin ensi viikolla paremmin!


Kotiseutumatkailun aikana mies vastasi raksan etenemisen lisäksi myös kanalan ylläpidosta, ja kotimme huonekasvien sekä taimien kastelusta. Hieman jännitti, myönnetään, että löydänkö tomaatit nuupahtaneina nestehukkaan...

Mutta minua odottikin iloinen yllätys; muutaman päivän poissaolon aikana olivat kurpitsan, kesäkurpitsan ja avomaankurkun taimet singahtaneet hurjaan kasvuun ja nousseet esiin taimimullasta!


...Tiedättekö mistä muuten tietää, että ruuhkavuodet ovat kiireineen vallanneet tämän intohimoisen kotipuutarhurin ja oman-elämänsä-esteetikon arjen...?


....Siitä, että esikasvatusastioihin tökätyt nimikyltit näyttävät tältä! :) Pikaisesti grillitikkuun kietaistu keltainen muistilappu on korvannut kauniit puiset kyltit dymo-teksteineen...

  *huokaus*


Ensimmäistä kertaa hyödynsin näitä kananmunakennoja esikasvatukseen muillekin lajikkeille, kuin tomaateille. Ja hyvin näyttävät taimet tuostakin multamäärästä nousevan, joten ensi keväänä esikasvatan kaikki lajikkeet näin!

Nyt vain heti alkuviikosta haettava uusi säkillinen taimimultaa, jotta saan mahdollisimman nopeasti siirrettyä taimet isompiin ruukkuihin, syvempään multaan.

Nopeasti kun nyt muistelen, niin taitaa enää olla maissi kylvämättä, ja melkein kohta kiire tulee, sillä huhtikuun aikana täytyy saada siemenet multaan! Tavoitteena olisi saada 6-8 taimea tuottamaan satoa tulevana kesänä, eli muutama enemmän kuin viime kesänä, jolloin kokeilin maissin kasvatusta ensimmäistä kertaa.


Tomaatit kasvavat maltillisesti - ja yhdestä jouduin jo luopumaan haikein mielin, kun pienin poika ehti nappaamaan taimen ylös mullasta...

Mutta toisaalta en ole näiden tomaattien kanssa aiempinakaan vuosina kovin kummoisesti onnistunut, joten ihan kamalia suorituspaineita ei ole kertynyt tällekään kesälle... Kiva jos hengissä selviäisivät kasvihuoneeseen asti. ;)


Loppuun vielä valokuvin todisteet, ettei kaupasta ostettua salaattia kannata heittää menemään, kun suurimmat lehdet on syöty ja pelkkä juuripaakku muoviruukkuineen on jäljellä; istutin isompaan ruukkuun taimimultaan salaatin juurakon ja näin hienosti jo uusia lehtiä kasvaa tuosta biojätteeksi melkein joutuneesta salaatinjämästä:




Aurinkoa tulevaan viikkoon kaikille!!



tiistai 11. huhtikuuta 2017

Kodin kaunis vintagetyyli -sisustuskirjan voittaja on arvottu!

*Kaupallinen yhteistyö, Kustannus-Mäkelä


Vihdoin ja viimein ehdin istahtaa hetkeksi tietokoneen ääreen, ja pääsen kertomaan, ketä suosi arpaonni tällä kertaa - kuka saa paketissa ihanan Kodin kaunis vintagetyyli -sisustuskirjan!? :)


Kuten viime perjantaina kerroinkin, sain Kustannus-Mäkelältä tämän sydämeni täysin vieneen kirjan - tai no kaksi; yhden itselleni ja toisen arvottavaksi teidän kanssanne!

Kannattaa muuten käydä kurkistamassa Kustannus-Mäkelän sisustuskirjavalikoimaa; sieltä löytyy monen monta kaunista ja inspiroivaa teosta. Esimerksi tämän Kodin kaunis vintagetyyli -kirjan tekijöiltä, Susanna Zacke & Sania Hedengren, löytyy useampikin houkutteleva sisustuskirja, kuten esimerkiksi 52 sisustusideaa kotiin. Olen myös aiemmin tutustunut Selina Laken sisustuskirjaan Kotoisa tyyli - Rento, persoonallinen ja viihtyisä koti , ja voin suositella sitä lämpimästi.


Mutta sitten onnekkaaseen voittajaan! :)

Random.org -sivusto arpoi tällä kertaa kaikkien osallistujien kesken voittajaksi Tainan Mansikkatilan Mailla -blogista! ¨


Onneaonneaonnea, Taina! <3


Suurkiitos kaikille arvontaan osallistuneille, ja kiitos kun jaoitte tuunausprojektejanne! Mukavaa lukea, miten erilaisia urakoita kaikilta löytyikään - tuunaus, ihan parasta! ;)

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille! Tänään päivällä nousi lämpötilat Helsingin suunnalla jo varsin keväisiksi - ja vastapainoksi kotiin tullessa Mäntsälässä sain rakeita niskaan... Yoivotaan, että se paljon peloteltu takatalvi jäisi tulematta, ja saisimme nauttia ihanista aurinkoisista päivistä koko viikon!

maanantai 10. huhtikuuta 2017

Remontti etenee; lattiat asennettu!

Remontin edetessä rauhalliseen tahtiin, olemme aina välillä pysähtyneet katselemaan raksalla ympärillemme ja haaveilemaan, että 'mieti sitä päivää, kun tässä on lattia paikoillaan!'

Tai kun olen miehelle näyttänyt ideakuvia tapeteista tai pukuhuoneen paneloinneista, on mieheni huokaissut, että 'noh, jos nyt ensin päästäisiin siihen vaiheeseen, että lattia olisi asennettu...' :D


Tätä päivää on odotettu kohta jo pari vuotta; puulattiat ovat vihdoin paikoillaan ja odottelevat vain remontin siirtymistä pintojen maalaamisen vaiheeseen!

...Voi olla, että tänään poksahtaa tässä tuvassa alkoholiton kuohujuoma koko perheen voimin juhlan kunniaksi! ;)


Pitkään tuota lattialankun leveyttä ja paksuutta mietittiin, mies kilpailutti toimittajia ja lopulta päädyimme haaveilemaamme ratkaisuun; 33mm paksuun ja 192mm leveään Talonpoika -lankkuun Hanssonin sahalta, Loviisasta! Talonpoika on höylätty, reunaviistetty ja päätypontattu erikoiskuivalattialankku, joka kiinnitettiin ruuveilla alusjuoksuihin.

Lattialankku asennettiin koko yläkertaan, lukuunottamatta verantaa ja wc-/kylpyhuonetilaa. Eli kaikki makuuhuoneet, tupakeittiö ja käytävätila, joka johtaa verannalta tupaan. Isomman pojan huoneen parven lattia myös saa samaisen lankun, mutta sen asentaminen tapahtuu hieman myöhemmin.


Lattia olisi tarkoitus maalata vaalean harmaaksi, ja Teknosin Teknofloor lattiamaalivärikartta on ollut kovassa tutkinnassa kohta parin vuoden ajan.

Olen tällä hetkellä kallistumassa tuon T4019 -sävyn kannalle, vaikka hieman vaaleampikin vaihtoehto olisi houkuttanut... Myös hieman vihertävä sävy mietityttää, ja ajattelinkin pyytää Noblessa -keittiön edustajaa ottamaan mukaan meidän tulevan keittiömme harmaan taso- ja ovilevyn näytteen mukaan, kun saapuu tarkistusmittaamaan keittiön paikkaa. Voin sitten paikan päällä, oikeassa valossa, verrata vielä noita harmaan sävyjä keskenään.

...Tiedän, ihan kauheaa nysväystä, mutta tiedän jo miten minua ikuisesti harmittaa, jos remontin valmistuttua lattia on vihertävän- ja keittiö punertavanharmaa!

En ole löytänyt mistään painettua versiota Tikkurilan lattiamaalin värikartasta, joten en ole päässyt vertaamaan heidän sävyjään Teknosin karttaan. Tietokoneen näytöltä kun vertailua ei pysty tekemään...

Jos joku on maalannut oman puulattiansa vaaleanharmaaksi, hyväksi kokemansa sävykoodin saa vinkata! 


Toinen valittava harmaan sävy onkin hormien maalaamisessa käytettävä. Hormit mies käsittelee rappaamalla, harjaa sitten tiilien muodot näkyville ja lopuksi minä pääsen ne maalaamaan - olohuoneessa harmaaksi, ja muissa huoneissa näillä näkymin valkoisiksi.

Tuo sävy pitäisikin löytää pikemmiten, sillä pääsiäisen jälkeen täytyy saada maali tupakeittiön hormin pintaa, jotta pönttöuunia päästään muuramaan paikoilleen heti sen saavuttua työmaalle!

...Eli ankaraa Pinterestin selaamista ja paikallisessa maalikaupassa värikarttojen läpikaahlaamista tällä viikolla tiedossa. ;)

********

Mahtui tähän viikonloppuun muutakin kuin pelkkää raksaamista - ainakin minulle ja pojille, mies oli aikalailla täystyöllistettynä lattioiden kanssa. Itse pääsin osallistumishommiin ainoastaan sunnuntaina, joten pitkää viikonloppua vietetty mm. perjantain siivouspäivän merkeissä ja pienimmän pojan kanssa ulkoillen  kylänraitilla!


Aurinko pilkisteli lauantaina vihdoin hieman näilläkin leveyksillä - ja pienin poika otti heti tuosta harvinaisesta hetkestä kaiken irti, kellahtaen pientareelle nauttimaan auringon lämmöstä. :)

...Kadehdittavaa tuo lasten estoton heittäytyminen nauttimaan elämästä! Ehkä seuraavalla auringonpaisteella heittäydyn itsekin tuohon viereen... ;)



Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!!



Psssst: Muistakaahan osallistua ihanan Kodin kaunis vintagetyyli -sisustuskirjan arvontaan - osallistumisaikaa vielä tämä päivä, suoritan arvonnan tänään klo 20:00! :) Arvontaan, ja osallistumisohjeisiin pääset tästä; KLIK!


perjantai 7. huhtikuuta 2017

Esittelyssä inspiroivin sisustuskirja aikoihin, sekä kyseisen kirjan arvonta blogini lukijoille!

*Kaupallinen yhteistyö, Kustannus-Mäkelä


Tammikuun loppupuolella tarttui käteeni paikallisesta kirjastosta yksi kauneimmista ja inspiroivimmista sisustuskirjoista aikoihin; Kodin kaunis vintagetyyli (Susanna Zacke & Sania Hedengren, Kustannus-Mäkelä Oy, 2015).


Tuo kirja istuu täydellisesti omaan sisustusmakuuni; kauniita, värikkäitä ja persoonallisia, kotoisia koteja - siis juuri sellaisia hyggeilijän unelmia - ihania DIY -ideoita ja -ohjeita, kirpputorilöytöjä, vintage -esinetä ja -huonekaluja...! 

Kirjassa tutustutaan viiteen kauniisti remontoituun kohteeseen, joiden sisustamisessa on yhdistelty kekseliäästi uutta ja vanhaa. Joka kerta selatessani kirjaa löydänkin aina uusia, kauniita yksityiskohtia ja inspiroidun omiin tuunausprojekteihinikin, jotka usein tahtovat jäädä 'odottelemaan sitä oikeaa aikaa'. 


Kodin kaunis vintagetyyli -kirjasta olen myös löytänyt kauniita yksityiskohtia, joita aion toteuttaa myös Villa Kotirannan sisustuksessa tulevana syksynä! 

Ja olenpa voinut kirjan kauniiden valokuvien avulla näyttää miehellenikin, että ''juuri tällaista seinää tarkoitin'', tai ''onpas tähän kotiin rakennettu kaunis vanhanajan vaatekaappi, jollainen sopisi meidänkin verannallemme, vinkvink...''! ;) 

...Kirjan erittäin selkeiden ohjeiden pohjalta osaisin muuten minäkin tuon komeron jopa toteuttaa!


Kun ensimmäisen kerran avasin kyseisen kirjan kirjaston hyllyjen välissä, ja selailin värikkäitä, mutta tyylikkäitä sivuja, mietin, että jos Villa Kotirannasta ikinä tehtäisiin kirja, juuri tällaiselle tahtoisin sen näyttävän - ja tuntuvan! Ihanaa, samettisenpehmeää paperia käytetty kirjan painamiseen, joka myös osaltaan tuon lämmintä ja kotoisaa tunnelmaa valokuviinkin.


Ihastuin niin kovasti tuohon värikkäiden kotien ja tuunauksen ylistykseen, että otin yhteyttä Kustannus-Mäkelään, ja pyysin saada kappaleen kyseistä kirjaa myös arvottavaksi teidän lukijoiden kesken. 

...Kuten olen aiemminkin todennut, haluan jakaa kanssanne vain sellaisia tuotteita/palveluita, joihin itse todella uskon ja tämä kirja on todella vienyt sydämeni mennessään!

Suurkiitos siis kustantamolle, joka toimitti kirjan sopivasti blogini 2.vuosipäivän kunniaksi arvottavaksi! :)

Täten laitetaankin siis arvonta käyntiin: Voit osallistua arvontaan liittymällä blogini lukijaksi (tai jo olemalla sellainen) ja kertomalla tämän postauksen kommentteihin, mikä on ollut viimeisin tuunausprojektisi, tai millainen DIY-työ sinulla on parhaillaan työnalla! :)

Arvonta suoritetaan maanantaina klo 20:00, joten sinne asti aikaa osallistua!


Onnea kaikille arvontaan!!



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...