tiistai 9. helmikuuta 2016

Osterivinokkaan kasvattajakokelas täällä, iltaa!

Kirjoitinkin viime perjantaina, kuinka olemme ottaneet pienen askeleen kohti hieman omavaraisempaa kotitaloutta kanojen muodossa. Samaisessa postauksessa vihjaisin aloittamista odottelevasta osterivinokas -kasvatusprojektista, joka tänään potkaistiin isomman pojan kanssa yhteisvoimin käyntiin. :)

**HUOM! Olen itse tilannut ja maksanut kasvatusrasiasta, enkä siis kirjoita tätä minkäänlaisessa blogiyhteistyössä. Mielipiteet tuotteesta ovat omiani ja havainnot tuotteen toiminnasta myös omassa käytössä todettuja.**
Työkaverin kautta tilaamani kasvatusrasia, growkit, ilmestyi tänään toimiston pöydälle odottelemaan kotiin kantamista ja iltapäiväkahvien keittämistä - sienirihmasto kun käyttää kahvien puruja suodatinpusseineen kasvualustana! Joukkoon kelpaa toki myös vaikka teepussien sisältö., eli eräänlainen pienoiskompostori tämä kasvatuslaatikko samalla siis.

Jännittää aivan mahdottomasti, sillä en ole koskaan aikaisemmin kokeillut mitään tällaista! :D Mutta koska minulle lupailtiin helpohkosti saavutettavaa satoa, lähdin innolla kokeilemaan. Lisäksi meidän perheessä sienet maistuvat, mutta emme ole kertaakaan rohjenneet vielä metsään sienilajikkeita arpomaan, joten tällainen urbaani ympäristö sienestykseen voi olla meille helpoin ratkaisu... ;)

Osterivinokas oli minulle vieras lajike, joten nopealla googlauksella sain selville, että kyseessä on melkoinen terveystuote: niillä on positiivisia vaikutuksia mm. ruuansulatuksen toimintaan. Osterivinokkaalla on verenpainetta laskeva ja kolesterolia alentava vaikutus, elimistön vastustyskykyä vahvistava ja bakteerien sekä virusten kasvua estävä vaikutus. Lisäksi kyseiset sienet sisältävät vitamiineja, kivennäisaineita sekä seleeniä, ja niiden kuitupitoisuudesta on hyötyä esimerkiksi paksusuolensyövän torjunnassa. Kaiken tämän lisäksi osterivinokasta on perinteisesti käytetty apukeinona syylien, känsien ja lapsilla varsinkin esiintyvien molluskojen poistoon.

Osterivinokas on myös helppo ruokasieni; miellyttävän makuisia ja helppokäyttöisiä - ei tarvitse ryöpätä, vaan voidaan käyttää raakoina vaikka salaateissa tai heittää sellaisenaan pannulle paistumaan, jolloin sienien maku on entistä pehmeämpi!
Tällä hetkellä RotterZwam:in kasvatusrasiaa maahantuo Helsieni, osterivinokkaiden kaupunkiviljelyä harjoittava yritys. Kannattaa käydä kurkistamassa nuo ylläolevat linkit, jos innostuit enemmänkin kyseisestä kasvatusrasiasta!

Mutta miten me aloitimme kasvatusprojektin?
*Pahoittelut edelleen kännykkäkameran kuvista - järkkärin akkulaturi edelleen muuton jäljiltä kateissa, apua...*

Noh, ensiksi keitimme kahvit! :) 100g on purkin kyljessä tulleen helppolukuisen ohjeen mukaan sopiva määrä - en tosin punninnut omia purujani, olisiko ollut viitisen mitallista...?
Annoin hetken purujen jäähtyä, sillä liian kuumana lisättyinä voivat tehdä hallaa rihmastolle!

Minulle painotettiin työkaverin toimesta tarkasta hygieniasta, eli ennen rihmaston ja purujen yhdistämistä keitin vielä veden ja huuhtelin (desinfioin) kasvatusrasian sekä kannen kiehuvalla
vedellä. Purut ovat riittävän puhtaita, kun ne suhteellisen pian kahvin keittämisen jälkeen käyttää, sillä purujen läpi on valunut kiehuva vesi, joka samalla poistanut puruistakin mahdollisia epäpuhtauksia. Jos purujen antaa jäähtyä liian kauan, katoaa keitetyn veden desinfioiva vaikutus pikkuhiljaa.

Kasvatusrasian sisällä tuli muovipussiin pakattuna sienirihmasto, jonka nostin pöydälle purkin desinfioinnin ajaksi (ylläoleva kuva otettu ennen desinfiointia).

Desinfioinnin jälkeen avasin (hyvin pestyin käsin) muovipussin ja ravistelin pussin sisällön purkin pohjalle.
Tässä kohti joudun pulman ääreen; muovipussissa ollut rihmasto oli osittain kiinteänä paakkuna! Mietin hetken aikaa, uskallanko lähteä murustelemaan paakkua, ja lopulta jätin paakun ehjäksi ja ripottelin irtonaiset palaset tasaisesti rasian pohjalle. Voi siis olla, että tein tässä kohti virheen, mutta koska tällaiseen tilanteeseen en löytänyt ohjeistusta, niin kokeillaan nyt rohkeasti näin...!

Sitten vain ravistin suodatinpussista hieman jäähtyneet kahvinporot rihmaston päälle mahdollisimman tasaiseksi kerrokseksi.
Sitten vain kansi tiiviisti kiinni ja purkki varjoisaan paikkaan - meillä sopivin paikkaoli jääkaapin päällä, poissa kirkkaimmista lampuista ja auringonvalosta.
Nyt sitten jännityksellä odotellaan, alkaako rihmasto kasvaa vai mitä tapahtuu! :)

~4-6vk kuluttua pitäisi ensimmäinen sato olla valmis kerättäväksi - siihen asti tasaisin välein purkkiin kurkataan ja kun kahvinporoista on enää ~10% näkyvillä valkoisen rihmaston alta, lisätään uudet purut, kunnes purkki on täynnä. Sitten vain odotellaan kansi kiinni, että sienet alkavat työntymään läpi kasvatusrasian kyljessä ja kannessa olevista, hengittävällä teipillä peitetyistä rei'istä.

Luulen, että minua jännittää tämän kasvatusyrityksen onnistuminen enemmän kuin poikaani, joka tosin oli silmä tarkkana vieressä seuraamassa... :)

Jaan täällä blogissa, ja tuolla Villa Kotirannan -Facebook ryhmässä tapahtumia valokuvina tuolta kannen alta -  tervetuloa jännittämään yhdessä, saadaanko satoa! :)

Ja koska olen aivan aloittelija tässä, niin kaikki hyvät vinkit otetaan vastaan! ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...