Päätin viimein osallistua MakroTex valokuvaushaasteeseen, jossa tällä viikolla on aiheena 'Minun arkeni'. Ajatus näissä haasteissa on osallistua joko makrokuvilla tai ihan tavallisilla teemaan sopivilla kuvilla - pääasia, että löytää uusia näkökulmia ja inspiroituu kuvaamaan. Lisää aiheesta voit lukea
Pieni Lintu -blogista.
Hirvittävän hohdokkaita kuvia olisi tästäkin aiheesta saanut otettua - sopivalla rajauksella lähes kaiken saa näyttämään kauniille ja harmoniselle. Ja useimpina päivinä tämä mammalomailu on kaukana harmoniasta! :D Eli ei kaunistella totuutta; tällaiselle palttiarallaa näyttää minun normaali arkeni!
P.s. Aiheesta, kuinka somessa kaikki näyttää kivemmalle, kirjoitinkin aiemmin 2014 rinnakkaisblogiini - tuohon postaukseen pääset tästä; KLIK!
Aamu alkaa leppoisasti kotivaatteissa - tänä kyseisenä arkiaamuna löntystelin kotosalla (ja vein isomman pojan kouluun) harmaissa collegehousuissa ja pari vuotta sitten Lontoosta löytämässäni NKOTB -bändin paidassa. Voi apua, olin totaalisesti New Kids On The Block -fani '90-luvulla... Vanhempieni ullakolla pitäisi olla vielä tallessa iso kasa julisteita sekä persikanvärinen NKOTB -collegepaita....! :D Joten kun kauppoja kierrellessä löysin tämän 'ihanuuden' roikkumassa rekillä, oli se pakko ostaa kotipaidaksi - ihan vain vanhojen hyvien aikojen muistoksi! :)
...Mainittakoot, että lempivaatteeni ovat kotoa poistuttaessa yleensä mustia tai mustavalkoisia, yleensä Vilan mekkoja (Vilasta löytyy ihanan laadukkaita materiaaleja, hyvät leikkaukset sekä ajattomia malleja), joiden kanssa tilanteesta riippuen on joko mustat tai topakan värikkäät sukkahousut tuomassa väriä kokonaisuuteen. Tulevaisuudessa edessä olevan muuton yhteydessä ajattelin tyhjentää kaapista kirpputorille reilusti yli puolet vaatteista, sillä kaapeissani on asuja, joita en ole edellisen muuton jälkeen kertaakaan ottanut kaapista esille. Lempivaatteeni roikkuvatkin rekissä, helposti käden ulottuvilla.
P.s. Enemmän vaatefilosofiastani voit muuten käydä lukemassa täältä; KLIK.
Arkiaamun ehkä tärkein laite isompaa poikaa kouluun laittaessa on tuo lämpömittari, joka näyttää ikävästi alle 18 astetta ulos ja aika ahdistavasti yli 24 astetta sisälle...! :D Ei ihme, että öisin ahdistaa täkin alla nukkua....
Kuvassa taustalla myös isomman poikani askartelema hamahelmilohikäärme, joka odottelee silittämistä. Yleensä nämä jää lopulta mieheni silitettäviksi, koska jostain kumman syystä ei Oman elämänsä Kätevän Emännän käsissä meinaa tuo silitysrauta oikein viihtyä... :P
Kun on poika viety kouluun, kuuluu keittiöstä joko kahvinkeittimen pulputusta tai vedenkeittimen pöhinää - aamulla tarvitsee jotain lämmintä juotavaa kuppikaupalla, että pääsee vauhtiin. Tällä kertaa kuppiin kaatui maitohorsma-valkoapilankukkajuomaa hunajalla - NAM!
Ja teekuppikädessä voikin sitten istahtaa lattialle leikittämään pienempää poikaa. :) Siinä sivussa tulee seurattua välillä jotain huonoa tosi-tv -sarjaa LIV -kanavalta tai selattua sisustuslehtiä, sillä tämä minimies välillä uppoutuu myös omiin leikkeihinsä ja unohtaa, että äitikin retkottaa siellä lattian tasalla... :D
Pojalle on tässä vajaan 7kk aikana muodostunut todella vahva oma rytmi päivään, jota tietenkin isomman pojan koulun aloitus hieman muokkasi - riippuen siitä, lähdetäänkö isoveikkaa viemään kouluun 8 vai 9, muuttuu hieman aamupäikkäreiden, aamupuuron ja päiväruuan aikataulu. Onneksi tässä perheessä ollaan soputuvaisia, eikä mennä kellon mukaan - pikkuherra kyllä ilmaisee riittävän selkeästi, koska hän on valmis päivän ruokatarjoiluun tai ottamaan hieman kauneusunta.
Viimeisen viikon aikana minimiestä on myös vaivannut hampaiden puhkeaminen ja tässä talossa on menty aika katkonaisilla unille. Ainoa, joka on saanut päivittäin 10 tunnin katkeamattomat yöunet, on isoveikka - onneksi edes koululainen on saanut tarvitsemansa levon. Mutta pakko antaa kaikki pisteet miehelleni, joka on hienosti ottanut koko tänä vauva-aikana puolet vastuusta omille harteilleen - myös yöheräilyistä! <3 Kyllä ilman tuota arvokasta apua olisi tämän mamman pää aivan usvassa!
Pienemmän pojan kaatuessa päiväunille, kipuaa tämä äiti joko hetkeksi tietokoneelle tai istahtaa telkkarin ääreen käsitöiden kanssa. Täällä meillä oli ensin tuskaisen kuumaa päiväunien aikaan ulkona, ja nyt sitten sataa viettä, joten turhankin monet unet on jouduttu sisällä nukkumaan.
Tästä on muuten tulossa pienemmän pojan kelta-musta-valko-harmaaseen huoneeseen Villa Kotirantaan tyyny! :) Mustavalkoraidallinen tyyny on jo virkattuna ja odottelee vain viimeistelyä tyynyksi. Tämän tyynyn jälkeen olisi tarkoitus alkaa hahmottelemaan tilkkutyönä päiväpeittoa tähän samaan värimaailmaan.
Ja - yllätys, yllätys - päikkärien ja ruuan jälkeen taas leikitään! :D Osaan muuten jo aika monta lastenlaulua ulkoa ja tällä viikolla aloitetussa muskarissa muistelen isomman pojan vauva-aikojen lauluja uudelleen. Pienempi poika aloitti nimittäin samassa muskarissa, jossa isompi poika kävi kolme ensimmäistä vuottaan; Lahden Musiikkimarakatissa! Aivan ihana musiikkileikkikoulu, aivan ihanat ohjaajat. Ja mikä hyvä syy lähteä edes kerran viikossa tuulettamaan päätä 'isolle kylälle' ja moikata ystäviä samalla reissulla! ;)
...Ja kyllä, piipahdimme kurkistamassa tietokoneelta yhdessä, miten isomman pojan jonotus parkour -kurssille etenee. Klikkasimme pari viikkoa sitten osallistumisen koneelle 7minuuttia ilmoittautumisajan jälkeen ja olemme nyt tylsällä varasijalla 12... :-/ Kovasti sormet ristissä toivotaan, että jotenkin vielä kurssille mahduttaisiin, mutta onneksi poika löysi myös toisen kurssin, jonne ehdottomasti halusi lähteä mukaan: lasten englanninkielen alkeiskurssi! :) Sinne se minun 7-vuotias ekaluokkalainen lähtee opettelemaan uuden kielen alkeita, kun mokoma oppi lukemaan jo 4-vuotiaana ja kirjoittamaankin ihan vähän myöhemmin! Ihana huomata, miten pojassa elää vahva uuden oppimisen halu.
Ja kyllä, otamme koko tilan haltuun leikeissä - täällä meillä näkyy, että talossa asuu kaksi eloisaa lasta! :) Ja niin kuuluukin olla! Koti on asumista ja elämistä varten, ei edustamista varten. Toki on mukavaa, että se asumisen ja elämisen näyttämö miellyttää koko perheen silmää ja on viihtyisä, mutta ei kannata ottaa turhaa stressiä siitä, onko ne maton hapsut suorassa tai tyynyt järjestyksessä; kun kaksi lasta touhottaa talossa menemään, niin jälki on sen mukaista! :) Ja onneksi tämä kaaos selkiytyy nopeasti ja helposti ihan vain viskomalla lelut illalla koreihin.
Kun isompi poika on haettu koulusta kotiin, tehdään välipalaa. Monesti se tarkoittaa soijajoguttia hedelmillä tai leipää, maitoa ja banaatia tai, kuten tänä kyseisenä arkipäivänä, hedelmäsmoothieta. Tähän herkkuun laitettiin banaania, hunajamelonia ja mandariiniä, rasvatonta ja maustamatonta maitorahkaa ja isosti kaurajuomaa. Joskus sekaan muistetaan laittaa myös pakastemustikoita tai kauraleseitä. Oli muuten täyttävä välipalajuoma sekä energiselle koululaiselle, että salille myöhemmin iltapäivällä suuntaavalle äidille!
Olen muuten aivan rakastunut näiden Oatly -juomien pakkausten ulkonäköön - eikä makukaan ole huono! ;) Käytimme aikaisemmin paljon soijamaitoa näissä välipalajuomissa, mutta nyt löysin nämä kaurajuomat - samaa sarjaa on myös luomu kaurajuoma, joka hinnaltaan on sama kuin tämä tavallinenkin kaurajuoma. Ja verrattuna soijamaitoon, tämä kaurajuoma on huomattavasti edullisempi - ainakin täällä meidän omassa kaupassa.
Kun kävin piipahtamassa salilla, nappasi mies kotiintultuani pojat autoon ja suuntasi läheiselle jalkapallokentälle pelaamaan palloa isomman pojan ja parin tämän kaverin kanssa - pikkuinen meni matkassa turvakaukalossa tuomarin virkaan hoitamaan! :) Sillä aikaa minä koetin käyttää ajan hyödyllisesti ja kuorin, pilkoin, keitin ja muussasin pienemmälle pojalle ruokaa pakastimeen. Tällaisia makukokonaisuuksia sain tällä kertaa aikaiseksi:
Makaroni, bataatti ja täysjyväriisi jouduttiin ostamaan kaupasta, muut ainekset löytyikin omasta maasta - jeij! :) Isomman pojan kanssa aikoinaan jäi arkisin 'vapaa-aika' niin vähiin, etten ehtinyt juurikaan itse ruokia keitellä, mutta tämä pikkuveikka on äidille armeliaampi ja suostuu leikkimään hetken lattialla itsekseenkin, jolloin ehdin kokkaamaan - jopa ruokaa päivisin itsellenikin! ;)
Jääpalarasiat saavat vauvaperheessä aivan uuden käyttötarkoituksen:
Eikä illan kokkaussessio sujuisi yhtä leppoisasti ilman pannullista kahvia siinä sivussa.... ;)
Ja illalla ennen nukkumaanmenoa, kun pikkuiset ovat jo tuhisemassa omissa sängyissään, ehtii tämä äiti vielä vilkaisemaan kalenteria - miten ihmeessä joskus pelkäsinkään, että mammalomalle jäädessä tippuisin pois normaalista sosiaalisesta elämästä?! :D Nykyisin jännittää enemmänkin, miten tuleva töihinpaluu muuttaa tätä arjen sosialisointia... ;)
Että sellainen arki täällä meillä! :) Vaikka välillä kaipaankin aikuisten aikaa ja työelämän tuomaa haastetta, niin en vaihtaisi näitä hetkiä mistään hinnasta pois. <3
