Kymmenen euron kaappivanhus ja muita yksityiskohtia verannallamme

Kuten jo maanantaina täällä blogissa hehkutin, niin verannallamme todellakin vihertää!

Osan vihertävistä sävyistä tilaan tuo alati lisääntyvät huonekasvit, mutta myös aivan ihana BoråsTapeter:in Falsterbo II Herba -tapetti saniaisineen. Ilman tuota tapettia olisi veranta vain valju versio nykyisestään!

Pehmeä Tikkurilan valkoinen -sävy helmipaneeleissa, sekä tapetin vihreät ovat jo sellaisinaan kauniit yhdessä, mutta värikkään kodin ihmisenä kaipasin myös jotain hauskaa räväkkyyttä rikkomaan muutoin (liian) seesteistä tunnelmaa...

Niinpä verannalle hattujen ja hanskojen säilytystä varten ostettu kaappivanhus sai ylleen ihanan aurinkoisen keltaisen maalin!

Löysin tämän kaapin viime syksynä Tori.fi -nettikirppiksen kautta Lahdesta, jossa se oli myynnissä 10€ hintaan. Puupinta oli todella kulunut, ovien sisäpuolelle oli liimattu tarroja ja vanhat lukkopesät olivat rikki.

Mutta kaapin muotokieli ihastutti ja tiesin kerroksen maalia tekevän kaapille ihmeitä!

Mies myös kittasi vanhat lukkopesien aukot umpeen ovista niin taitavasti, ettei kaapissa ikinä uskoisi lukkoja olleenkaan!

Kaapin maalaamiseen käytin Tikkurilan Helmi 30 -kalustemaalia sävyssä Keltainen 1115.

Kyseinen keltainen - juuri se oikea sävy meidän kaapillemme - on yksi puolihimmeän Helmi 30 -kalustemaalin vakioväreistä, mutta sitä voidaan myös sävyttää Tikkurilan Symphony -värijärjestelmän väreihin.

Ostin maalia 1 litran purkin, josta jäi vielä runsaasti jäljelle, vaikka maalasin tämän kaapin (sisäosat ovat valkoiset) rungon kolmeen kertaan ja ovet kahdesti, sekä vanhan pikkuisen jakkaran ja kirpputorilta eurolla pelastamani puulaatikon!

Keltaiseen kaappiin sopivia vetimiä harkitsinkin maaliväriä huomattavasti pidemmän aikaa; ensin mietin pyöreitä vetimiä, sitten takorautaisia...

Lopulta löysin nämä mustat vetimet - jotka sopivat kauniisti yhteen kaapin alkuperäisessä maalissa olevien mustien jalkojen kanssa - Clas Ohlsonilta!

Mies ei varmaankaan yllättynyt lainkaan, kun kaapin päälle nousi rakkaita esineitä ennen kuin mies ehti sanoa 'maalin perusteellinen kuivuminen'... ;)

Olin aiemmin vienyt mummoni kanavatyön työhuoneeseen esille, mutta en malttanut jättää sitä piiloon alakertaan, kun sen sävyt sopivat täydellisesti verannalle.

NYT se on arvoisellaan paikalla!

Avainkaappi odottaa meillä vielä valmistumista - työn alla on remontissa pelastetusta takorautaisesta sulakekaapista avainkaapin tuunaaminen - joten avaimia säilytetään vanhassa puukipossa.

Tuo puukippo on muuten peräisin samaisesta paikasta kuin kaappikin; vanhan puuseppäharrastajan kuolinpesän myynnistä. Tosin hänen sorvaamansa puuastiat - joita pelastin sylillisen - eivät lopulta maksaneet mitään...!

Vanha Ilves -purkki on taasen löytö lapsuudenkotini ullakolta. Näitä minulla onkin yksi puulaatikollinen alakerrassa odottamassa pesemistä ja käyttöön ottamista...

Tuo Desenion* 'Let's stay home' -juliste on myöskin odotellut viime syksystä lähtien täydellisen paikan löytymistä. Voisiko ollakaan parempaa tilaa tälle lausahdukselle, kuin eteinen, jossa teemme lähtöä päivittäin - vaikka oikeasti vain tahtoisimme jäädä kotiin köllöttelemään?! :)

...Tänään tullessani isomman poikani kehityskeskustelusta kotiin oli oikein pakko todeta miehellekin, että onpa ihanaa tulla kotiin, kun eteisessä tulijaa vastaanottaa ihana värikkyys ja lämpö!

*Kaupallinen yhteistyö lokakuussa 2017

Ja vielä loppuun se tärkein, ettei nyt täysin unohtuisi, niin...

...Aivan mielettömän ihanaa

YSTÄVÄNPÄIVÄÄ teille kaikille!

...Jos blogin kirjoittamisen iloista pitäisi mainita se paras, niin se olisi bloggaamisen kautta elämääni tulleet ihmiset. <3

Verannalla vihertää!

Viimeisiä viedään verannan remontin suhteen...

...Ja voin sanoa, että tätä päivää on odotettukin! :) Verannan valmistuminenhan oli haaveissa jo jouluksi, mutta vieraita vastaanotettiin jouluaattona rakennustarvike- ja ulkovaatevarastona käytössä olleessa verantatilassa...

Siksipä nyt ilo jakaa ensimmäiset valokuvat valmistuvasta 'kodin toisesta olohuoneesta'!

Verantaa ei meillä ole tarkoitettu ainoastaan ulkovaatteiden säilytykseen, vaan myös kodin yhdeksi oleskelupaikaksi.

Tila on korkeine huonekorkeuksineen riittävän suuri nelihenkisen perheen pukeutumiseen toppavaatteisiin yhtä aikaa, sekä mahduttamaan yhteen nurkkaukseen kahvitteluryhmän, yhdelle seinälle kattoon asti korkeat vaatekaapit ja toiselle neljämetrisen naulakko- ja avohyllytilan.

Tuosta miehen mummolta saadusta vanhasta puusohvasta on tulossa tulevana kesänä minun päiväunipaikkani.

Varsinkin sateisena päivänä voin kuvitella olevan rentouttavaa lukea sohvalla viltin alla kirjaa ja kuunnella sateen ropinaa ympäröiviin ikkunoihin.

...Helteellä tosin joudumme todennäköisesti pitämään noita etelään päin olevien ikkunoiden kaihtimia kiinni, jottei lämpötila verannalla nouse liian kuumaksi, mutta silti länteen suuntaavista ikkunoista tulvii tilaan valoa.

Kesällä pitkään harkitsimme verannan helmipaneelien väriä - vaihtoehtoinamme oli  Tikkurilan Tunne Väri -värikartasta kaksi vihreän sävyä - Kanaali ja Lido, sekä Tikkurilan valkoinen, johon lopulta päädyimme - ja olemme olleet todella tyytyväisiä tähän pehmeään valkoisen sävyyn.

Haaveilen puusohvan maalaamisesta kalkkimaalilla tuohon BoråsTapeter:in Falsterbo II Herba -tapettiin sointuvalla vihreän sävyllä, joka pääsee puolestaan arvoonsa valkoista taustaa vasten.

Puusohvan patjan verhoilu odottaa vielä viimeistelyä - kunhan ehtisin taas nostaa ompelukoneen esille ja rauhoittua hetkeksi sen ääreen.

Kangas, jota verhoilussa käytän, on itse asiassa H&M Home:n pöytäliina, jonka tilasin nyt alkuvuodesta alennusmyynnistä!

Pitkään olinkin etsinyt verannan väreihin sopivaa kangasta, jossa olisi sopivan hillitty kuviointi, ettei se riitelisi tilassa jo niin vahvana elementtinä olevan tapetin kanssa - ja kun se asteli vastaan riittävän suuren pöytäliinan muodossa, en voinut olla tilaamatta.

Myös sohvan vihertäväkuvioiset tyynynpäälliset ovat H&M Homen alennusmyynnistä - taisin pari euroa maksaa kappaleelta. Sopivat kauniisti verannan tunnelmaan.

Alemman kuvan kellertävä Finlaysonin tyyny on puolestaan 0,50€ kirpputorilöytö.

Huonekasvit rakastavat verannan valoisuutta näin talvellakin ja päivittäin saan käydä kääntämässä näitä valoa kohti kurkottelevia kasveja ympäri.

...Huonekasveja alkaa talossamme olla jo sen verran runsaasti ja levittäytyneenä ympäri asuntoa, että melkein puolipäivätyön saan muodostettua itselleni niiden kastelusta ja kääntelystä... :)

Myös isomman pojan vuosia kasvattamat appelsiinipuut villiintyivät muutostamme Villa Kotirantaan ja ovat kasvaneet pituutta läpi talven - ilman minkäänlaista lisävaloa! ...Muutenkin tässä talossa ilmeisesti huonekasvit viihtyvät, sillä edellisessä kodissamme kituuttaneet kasvit ovat nyt muutamassa kuukaudessa tuntuneet löytäneen elämänilon uudelleen. Kaikkialla vihertää - ja jopa isäni kiinanruususta juurruttama taimi kukoistaa rehevänä, vaikka olin varma, etten saisi sitä pidettyä hengissä!

Tuossa yläkuvan kiulussa ja vihertävässä ruukussa pöydän toisella laidalla ovat viimeisimmät kasvihankinnat, jotka löysin Tokmannilta tarjouksesta: kolme huonekasvia kymmenellä eurolla!

Ja alakuvassa verannan toiselta laidalta napatussa kuvassa samaisen tarjouksen kolmas kasvi, mutta tuohon nurkkaukseen - ja viimeisimpään huonekalun tuunaukseen - lupaan palata tarkemmin erillisessä postauksessa pikemmiten!

Ehdimme me viikonloppuna muutakin puuhaamaan, kuin vain verantaa valokuvaamaan; kävimme luistelemassa läheiselle järvelle auratulla retkiluistelureitillä ja piipahdimme mm. paikallisessa talvitapahtumassa, jonka kohokohta taisi olla pienemmälle pojalle tuo poniajelu.

...Tai kyseessä oli ilmeisesti eestinhevonen, mutta ponin koossa, joten kyseessä olikin poni eikä hevonen...?! :D ...En koskaan ole ollut hevostyttö, sekin taisi tulla nyt selväksi...

Tällä menneen viikonlopun ulkoilumäärällä jaksaakin taas tarttua tämän viikon touhuihin!

Tänään vielä vapaapäivällä pienemmän pojan kanssa - katsotaan, josko jäälle vielä jaksaisimme suunnata uudelleen. Ilmeisesti illemmalla onkin isomman pojan ja miehen pilkkireissu suunnitteilla, eli nautitaan täysillä näistä talvisista säistä ja mahtavista ulkoilumahdollisuuksista vielä nämä kevättalven kuukaudet!

Tsemppiä maanantaihin kaikille!

Tumma saunamme - turvallinen ja kotoisa paikka, jonne piiloudumme kiireiltä ja arjelta

*Kaupallinen yhteistyö: Lapuan Kankurit

Tänään jatkuu kierros kotimme saunaosastolla, ja kurkistetaan vihdoin sinne saunakin puolelle. Yksi ehdottomista lempitiloista kodissamme!

Jos hyppäät mukaamme kierrokselle vasta tänään, niin alla olevista linkeistä pääset kurkistamaan myös:

Kodinhoitohuoneeseen

Kylpyhuoneeseen

Juuri muutama päivä sitten selailin iltapäivälehdestä juttua, millaisia ovat suomalaisten suosikkisaunat - ja kirjo on laaja; vitivalkoisesta pikimustaan, lasiseinäisistä kerrostalosaunoista hirsimökkeihin.

En tiedä onko sauna enää suomalaisille niin pyhä paikka kuin väitetään, mutta minut ovat kasvattaneet sotavuosien aikaa syntyneet vanhemmat, jotka puolestaan ovat eläneet 1900-luvun alkuvuosina syntyneiden vanhempiensa oppien mukaan. Eli saunassa synnyttiin, saunassa parannettiin ja saunassa pestiin kuolleet ennen viimeistä matkaansa. Koko elämän kirjo mahtui niiden nokisten seinien sisään.

Ei ihme siis, että saunaa - kuten luontoakin - on opittu kunnioittamaan ja hiljentymään sen ääreen.

Sauna on myös paras paikka kaikkein henkilökohtaisimmille keskusteluille. Missä muualla ovat molemmat osapuolet ovat niin tasavertaiset, kuin alasti, täysin suojattomina, saunan lauteilla? Saunominen toisen ihmisen kanssa on mielestäni kuin sanaton luottamuksen osoitus - lupaus kunnioittaa ja toive tulla kunnioitetuksi.

Saunan turvallisessa lämmössä on helppoa kertoa huolet ja murheet, kun vieressä istuu rakas ihminen.

...Ehkä siksi en nuoruudessanikaan koskaan oikein ymmärtänyt juhlien sekasaunoja tai en vieläkään mielellään sauno puolituttujen kanssa. Sauna on minulle kokemuksena niin kovin henkilökohtainen, että se on parasta jaettuna perheen sekä parhaiden ystävien kanssa.

Sauna on myös paikka, jossa rentoudutaan. Unohdetaan ympäröivä  maailma, keskitytään vain lämpöön ja kiukaan sihinään löylyjä heittäessä. Puukiukaisessa saunassa luukun läpi hohtava tulen kajo, sekä kiukaann tulipesässä rätisten palavat puut ovat myös rauhoittavia elementtejä, joihon uppoutua.

Meille oli saunaa remontoidessa tärkeää tehdä siitä sellainen turvallinen ja kotoisan tuntuinen pesä, jonne piiloutua muulta maailmalta.

Saunasta haluttiin vastine vanhoille pihasaunoille - aikahyppy vuosikymmenten taa. Ei turhia hienosteluja, vaan paikka jonne koko perhe mahtuu löylyihin ja vastan kanssa saa saunoa tarvitsematta pelätä pintojen tummumista.

Sauna, jossa ollessa voit unohtaa asuvasi kyläkeskuksessa ja kuvitella olevasi järvenrantamökissä, tai vanhan rintamamiestalon kesäisessä pihapiirissä ikivanhojen omenapuisen katveessa.

...Mies tosin vieläkin haaveilee kaiuttimien asentamisesta lauteiden alle, mutta itse en millään muotoa kaipaa musiikkia saunomiseen. Miten hiljentyä, jos ei ole hiljaista? ;)

Seinissä käytettiin samaa leveää hirsipaneelia kuin yläkerrassakin, mutta täällä saunassa se käsiteltiin kauttaaltaan tummaksi.

Tumma sauna oli meille molemmille se ainoa oikea ratkaisu - tässä ei tarvinnut kummankaan tulla vastaan kompromissin muodossa.

Olemme ihmetelleet viime vuosien trendiä maalata sauna aivan valkoiseksi, tai toteuttaa se todella vaaleasta puusta, lasiseinin ja kirkkain valoin. En osaisi rentoutua sellaisessa ympäristössä, vaan kokisin olevani esillä sellaisessa saunassa. Tumman saunan hämäryydessä on jotain turvallisuuden tunnetta lisäävää pesämäisyyttä, jossa voit kuin hävitä sinne hämärän sekaan, kun taas todella vaaleassa ja valoisassa saunassa olo on kuin olisi näyteikkunaan nostettu.

Lisäksi tummassa saunassa on mielestäni paljon lämpimämpi ja kotoisa tunnelma, kun taas todella vaalea sauna on helposti hieman viileän ja kliinisen tuntuinen.

Tähän meidän pihasaunamaiseen tunnelmaamme sopivat täydellisesti Lapuan Kankureiden tekstiilit.

Tummat Paanu -laudeliinat (60% bio-orgaaninen puuvilla, 40% eurooppalainen pellava) sointuvat kauniisti tummiin hirsipaneeliseiniin sävyssä 'musta-pellava'. Käytössämme onkin kaksi kokoa Paanua; 48x150cm ylälauteella sekä 48x60 alemmalla lauteella pienimmällä saunojalla, joka ei vielä koviin löylyihin uskaltaudu tulemaan.

Lapuan Kankureiden pesukintaat ovat jo vuosia olleet suosikkejamme, ja itse käytä kinnasta varsinkin kuivahierontaan, johon pellavafrotee materiaalina sopii loistavasti. Nämä kuvien uudet Onni -pesukintaat ovat sävyssä 'musta-pellava'.

Kuten eilisessä postauksessa kylpyhuoneen puolelta kerroinkin, piilotetaan meidän saunassamme näkymä lauteilta kylpyhuoneen pesuaineisiin tumma puuovella - vaikka lasioveakin hetki harkittiin.

Vaikka näkymä saunasta onkin mielestäni tunnelmaan ja teemaan sopiva, ja kylpyhuoneen valot voi säätää himmentimen avulla todella hämyisiksikin, on umpiovi ollut mielestämme oikea ratkaisu.

...Ainoat hetket, joissa lasiovi olisi meitä auttanut, ovat ne, jolloin pienempi poika ei suostu vannastaan siirtymään saunan puolelle - lasioven läpi olisi helpompaa seurata pojan touhuja ja hänen voisi antaa leikkiä kylpyleluillaan muun perheen istuessa lähellä saunan lämmössä. Nyt, päädyttyämme puuoveen, toinen aikuinen istuu tuossa 'jäähypenkillä' pojan seurana ja odottelee vuoroaan löylyihin... 'Onneksi' aika kiitää ja lapset kasvaa - kohta tämäkin vaihe on muisto vain! ;)

Nyt on kurkistettu kodinhoitohuoneeseen, pysähdytty pesuhuoneessa ja viivytty hetki myös saunan hämärässä - kiitos, kun olit seuranani tällä kierroksella!

Illalla lämpenee taas perinteinen lauantaisauna, ehkä huomenna aamullakin ihan vain sunnuntain kunniaksi... ;)

Leppoisaa lauantaita!

Pihasaunan tunnelma punaisena lankana saunaosastomme remontissa

*Kaupallinen yhteistyö, Lapuan Kankurit

Ikuinen haaveemme taitaa olla oma pieni pihasauna... Sellainen oikeasti vanha, puukiukaalla lämmitettävä piharakennus, jonne vesi kannetaan ja jossa tuoksuu savu, koivunlehdet ja terva.

Tämä haavekuva oli lähtökohtana aloittaessamme Villa Kotirannan saunaosaston remontointia; halusimme uusitun kylpyhuoneen ja saunan, jossa talon vanha henki säilyisi näkyvillä.

Toivoin kiireisen arjen kadottajaa - paikkaa, jossa huolet unohtuvat.

Pihasaunan tunnelma - se oli punainen lanka koko saunaosaston remontissa.

Lapsuudenkodissani kaikkein rakkain paikka on edelleen isäni omin käsin, yli kolmekymmentä vuotta sitten hirsistä rakentama pikkuinen rantasauna. Sen saunan puisilla rappusilla ilta-auringon lämmössä, kuumien löyöyjen jälkeen jäähdytellessä saavuttaa mielenrauhan.

Lapsuuteni kesinä saunan kiukaaseen sytytettiin valkea ja löylyihin pääsyä odotellessa kannettiin vesi järvestä kiukaan viereiseen vesisäiliöön lämpenemään. Käärittiin kiuasmakkarat folioon ja avattiin Pommac.

Niin ihania muistoja vuosikymmenten takaa - ja samat touhut edessä tulevana kesänäkin!

...Tosin nykyisin vesi saadaan saunaan jo pumpun avulla, mutta edelleenkään ei mökissä sähköjä ole, eikä niitä myöskään ole kaivattu.

Tuota samaa tunnelmaa olemme koettaneet kylpyhuoneeseen ja saunaankin luoda - ja omaan makuumme osuvasti onnistuimme toteuttamaan tunnelmalliset peseytymistilat! :)

Valokuvien vanha puunaulakko löytyi puolivanhingossa vanhan puuseppäharrastajan kuolinpesän myyynnistä, mistä myös kodinhoitohuoneeseen ostin hattuhyllyllisen naulakon. Tämä kylpyhuoneen naulakko (kuten kodinhoitohuoneenkin) maksoi vain kymmenen euroa! Löytö!

Lapuan Kankureiden kevyet Kaste -pellavapyyhkeet sopivat pihasaunamaisen tunnelman luojiksi täydellisesti.

Samanlaiset pyyhkeet olivat myös pesuhuoneen viereistä kodinhoitohuonettamme koskevassa postauksessa keskiviikkona, vink vink.

Ainoa mistä mies jaksaa pyyhkeiden osalta muistuttaa on se, ettei kaikilla perheen jäsenillä saisi olla samanlaiset pyyhkeet, kun niitä ei erota toisistaan. ...En ole siltikään antanut miehelle lupaa dymota omaa pyyhekoukkua tuohon vanhaan naulakkoon, vaan harkitsen perhesovun säilymiseksi miehen pyyhkeen ripustuslenkkiin värillisellä puuvillanauhalla tunnisteen solmimista... ;)

Noista kuvissa näkyvistä Paanu -laudeliinoista ja Onni -pesukintaasta lisää tarinaa ja valokuvia vielä erillisessä saunan esittelypostauksessa viikonloppuna.

Meillä on aiemmin ollut käytössä Miesten sauna- ja Naisten sauna -laudeliinat, joista muuten tuo musta Miesten sauna -laudeliina vilahti keskiviikon kodinhoitohuonetta koskevan postauksen kuvissakin. Saimme ne vuosia sitten tupaantuliaislahjoiksi ja ovat edelleen kovassa käytössä - erittäin hyväkuntoisina vieläkin.

Lapuan Kankureiden tuotteiden laatuun olemmekin olleet todella tyytyväisiä!

Mietimme remontin aikana pitkään saunan ovea - siis materiaalia ja väriä.

Minulle oli ihan ehdottoman selvää, että puuovi sen olla täytyy, kun mies taas mietti tummaa lasiovea. Jääräpäänä pidin pintani ja saimme sovittua molempia miellyttävän kompromissin; puuovi saunaan ja tumma lasiovi kylpyhuoneen ja pukuhuoneen välille.

Lasiovi tällaisessa vanhan talon saunassa olisi vaivannut minua joka kerta löylyihin mennessä. En halua saunassa istuessa katsella kylpyhuoneen puolelle pesuainepurkkeja ja lapsen kylpyleluja - haluan keskittyä hiljaisuuteen, palavan puun rätinään, ikkunasta kesäisin paistavaan ilta-aurinkoon ja vierustoverin kanssa höpöttelyyn.

Saunassa pitää voida sulkea pois kaikki turhat ärsykkeet, jotka vaikeuttavat rentoutumista ja arjen unohtamista.

Pahimmillaan saunassa istuessa katselet kylpyhuoneen yhteydessä olevaa pesukonetta ja valloittamatonta pyykkivuorta...

Päädyimme myös käsittelemään saunan oven samalla tummalla sävyllä kuin saunankin, vaikka hetken mietimme vaalean puun sävyiseksi jättämistä. Mutta koska saunasta haluttiin sellainen pesämäinen tumma tila, ei vaalea ovi olisi istunut saunan tunnelmaan.

Vastaavanlainen keskustelunaihe oli kylpyhuoneen, pukuhuoneen ja kodinhoitohuoneen katto; minä halusin ehdottomasti vaalean puun, mies taas olisi halunnut käsitellä harmaaksi.

Vaalea katto voitti. :)

Ja mieskin on näin myöhemmin todennut, että oli oikea ratkaisu - tummempi katto olisi entisestään madaltanut ja pienentänyt tilaa.

Saunan oveen - molemmin puolin - kiinnitettiin kahvoiksi isäni tätä käyttöä varten työstämät oksat. Kiitos tämän pienen yksityiskohdan muistuu mieleeni lapsuudenkotini rantasauna joka kerta kotonamme saunoessa.

Vaikka pihasaunamaisesta tunnelmasta haaveilimmekin, ei kantoveteen tarvitse sentään turvautua! :)

Suihkuksi valitsimme todella selkeälinjaisen ja muotoilultaan hillityn suihkusetin. Emme halunneet alakerran kylpyhuoneeseen sadesuihkua, vaan oikein perinteisen mallin - sadesuihku löytyy taasen yläkerran wc- ja suihkutilasta.

Tällainen kylpyhuoneesta siis lopulta tuli!

...Toki ikuisuusprojektina on vielä löytää tuohon naulakon alle nurkkaukseen vanha puinen jakkara, jonka päällä voisi emalivadissa useimmin käytettyjä shampoita ja suihkusaippuoita säilyttää - varsinkin niitä, joihin lasten tulee ylettyä.

Lupaan vielä jatkaa tätä saunaosastomme kierrosta viikonlopun aikana, kun kurkistamme vihdoin  saunankin puolelle ja saatanpa muutaman valokuvan ehtiä ottamaan pitkän viikonlopun valoisana aikana myös vielä työn alla olevasta pukuhuoneestammekin.

Leppoisaa viikon viimeistä arkipäivää

ja oikein rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Menovinkki: Turun Rakenna ja sisusta -messut tulevana viikonloppuna

Huomenna starttaa taas Turussa Rakenna & Sisusta -messut (9.-11.2.), joille osallistuminen itseltäni tänä vuonna valitettavasti jää väliin. Harmittaa!

Vierailin Turussa viime vuonna ja vietin pitkän päivän ihmetellen messujen antia, ja käteen jäi mm. väritrendit vuodelle 2017 sekä vinkkejä maalaamiseen ja värien valintaan Tikkurilan asiantuntijalta, ideoita Åblogitalon stailauksista omaankin kotiin.

Ja jotain ihan konkreettistakin; täydellinen liesituuletin Villa Kotirantaan messutarjouksessa, sekä lopullinen päätös tuoda Nefriitti osaksi kotimme värikarttaa.

Koska en tänä vuonna pääse osallistumaan tapahtumaan, päädyin tänään vielä muistelemaan viime vuotisia messuja muutamien valokuvien muodossa. Lisäksi loppuun listasin muutaman herkullisen syyn poiketa Rakenna & Sisusta -messuille tänä viikonlopuuna, jos olet Turun suunnalla liikkumassa.

Keltainen sävy, Greippi, löytyi messuilta ja sillä innostuinkin lopulta maalaamaan niin pienemmän pojan huoneen kuin työhuoneeni tehosteseinänkin. Täydellinen, aurinkoinen, lämmin keltainen!

Basilikasta haaveilen edelleen kotiimme... Isomman pojan huoneeseen tuli huomattavasti paljon räväkämpi vihreä sävy - lähempänä sitä Pantonen vuoden 2017 Greenery -trendiväriä - mutta jano tällaiseen rauhallisempaan, mutta silti energisoivaan vihreään jäi elämään.

Myös Tikkurilan Deco Grey -värikartta oli korvaamaton tuttavuus Rakenna & Sisusta -messuilta! Tästä kartasta löytyikin juuri se täydellinen beigeen taittuva harmaan sävy, 1916, alakerran seiniin.

Nefriitti oli myös sävynä vahvasti esillä Rakenna & Sisusta -messuilla vuosi sitten, ja sen näkeminen suurempina pintoina ensimmäistä kertaa vahvisti päätöksen tuoda samainen sävy kotiimme makuuhuoneemme väriksi.

Hetkeäkään en ole tuota päätöstä katunut ja edelleen joka ilta nukkumaan mennessä ihastelen huoneemme rauhoittavaa tunnelmaa. :)

Vuosi sitten Åblogitalon neljästä stailauksesta vastasivat Pikkutalon elämää, Villa Puomi, Oblik.fi sekä Kotilaituri -blogit.

Tänä vuonna messuille on toteutettu Bloggaajat tapetilla -sisustusnäyttely, josta vastaavat huoneittain

Voikukkapelto (lastenhuone), Kotilaituri (aikuisten makuuhuone), Pikkutalo (olohuone) sekä Villa Puomi (ylellinen aula).

Tähän esillepanoon haluaisin ehdottomasti käydä itsekin tutustumassa paikan päällä, mutta myös kyseisistä blogeista pääsee kurkistamaan toteutuneita ideoita. Tiedän siis millä sivustoilla surffailen tulevana viikonloppuna inspiroituen! ;)

Lauantaina messuilla vieraillessa kannattaa käydä kuuntelemassa Tomi Kouvolan sisustusluento, sekä lauantaina ja sunnuntaina puuseppä Jim Björni jakaa nikkarointi-ideoita Strönsöstä.

Esillä D-hallin sisustusalueella on myös sisustuksen trendikartta vuodelle 2018, joka varmasti antaa ideoita omankin kodin sisustamiseen! Jos joku teistä messuilla piipahtaa ja julkaisee valokuvia kyseisestä trendikartasta, niin vinkatkaa ihmeessä, missä valokuviin voi käydä tutustumassa - haluaisin ne ehdottomasti nähdä! :)

Vaikka viime vuonna messut antoivat minulle enemmän kuin olisin osannut edes odottaa, taisi silti yksin vietetty hotelliviikonloppu täynnä ihan ikiomaa laatuaikaa olla se kaikkein paras anti, jos ihan rehellisiä ollaan... Harvinaista herkkua tuollainen laiskottelu ja hiljaisuudesta nauttiminen tällaisessa lapsiperheen perinteisessä arjessa, joten osasin arvostaa ja edelleenkin lämmöllä muistelen! ;)

Mukavaa torstaita kaikille ja antoisia messuhetkiä kaikille teille, jotka paikalle tänä viikonloppuna pääsette!