Viikonloppuna tohistiin taas urakalla raksalla; nostettiin viimeisiä väliovia paikoilleen, kiinnitin välioviin kahvat ja kolmeen oveen (yläkerran wc- ja suihkutilan, isomman pojan huoneen ja alakerran saunaosaston ovet) lukot, asennettiin viimeisiä LED-valoja ja palohälyttimiä kattoihin ja siivottiin tiloja - tällä viikolla tavaraa voi vihdoin kantaa sisälle yläkerran makuuhuoneisiin, ja alakerran pelihuoneeseen sekä työhuoneeseen.
Enää verannan lasinen väliovi odottelee pakkauksessaan paikalle nostamista, sillä sitä ei oikein uskalla laittaa kolhittavaksi muuttotavaroiden ja viimeisten keittiön kaappien kantamisen ajaksi...
Nämä tämän päivän valokuvat ovat alakerrastamme!
...Kuvia tänne blogiin lisätessä muuten tajusin, etten ole aikaisemmin juurikaan tästä aulatilasta/tv- ja pelihuoneesta kuvia ottanut ja julkaissut, sillä tähän asti ei ole juurikaan ollut muuta kuvattavaa, kuin tavaravuoria ja pohjamaalattuja seiniä...
Vihdoin pelihuoneestakin on tullut viihtyisä! :)
Tuossa yläkuvassa tuo vasemman puoleinen lasiovi johtaa yläkertaan vieviin portaisiin, ja tuo oikean puoleinen ovi taas saunaosastolle (pukuhuone, kylpyhuone, sauna ja kodinhoitohuone). Ja niiden välissä onkin ensimmäinen raksalle tuotu muuttokuorma, se tärkein; telkkari! :D
Meille ei siis tule yläkerran tupakeittiöön televisiota, vaan tuvassa on tarkoitus OLLA, ei tuijottaa kuvaruutua. Jos jotain haluaa tuijottaa, niin sitten vaikka sitä pönttöuunissa rätisevää valkeaa. Ja jos polttopuiden rätinä tulen hampaissa ei riitä ääneksi, voi kuunnella tuvassa raksuttavaa perintökelloa, napsauttaa päälle vaikka radion tai LP-soittimen.
...Isompi poika tosin kielsi minua tekemästä tuota viimeisintä a) jos hänen kavereitaan on kylässä, b) jos meinaan soittaa Edith Piafin kokoelmaa, tai c) jos pahimmassa skenaariossa kyseessä on yhdistelmä näitä molempia! ;)
Televisiota tulee kaksi yläkertaankin; pojan huoneen parvelle jo paikoilleen asennettu tekevisio, ja meidän omaan makkariin toinen, jotta laiskoina aamuina viikonloppuisin voi pienimmälle pojalle napsauttaa piirretyt pyörimään ja torkuttaa itse vielä hetken...
Tuo yllä oleva valokuva on otettu myös samaisesta pelihuoneesta; oikeassa reunassa on portaikkoon johtava ovi, kuvan keskellä työhuone - josta puuttuu siis vielä ikkunat väliseinistä - ja vasemmasta reunasta pääsee tuulikaapin kautta ulos.
Työhuoneesta nappasin viikonloppuna myös kasan valokuvia, jotka lupaan huomenna laittaa illalla jakoon!
Olen muuten aivan rakastunut tuohon tv- ja pelihuoneen seinien väriin; Tikkurilan 94 harmaan sävyä kattavasta Deco Grey -värikartasta löytynyt hieman beigeen taittuva 1916 tekee kellarikerroksen tilasta lämpöisen ja kodikkaan, muttei tippaakaan tunkkaisen tai ahtaan oloista.
Väri valittiin vertaamalla värikartan sävyjä tilaan tulevan sohvamme verhoilun ruskeisiin sävyihin. Tuo sohva oli ainoa kiintopiste tilan sisustuksessa, ja aikaisemmissa kodeissa minua on hieman harmittanut ruskean sohvan sovittaminen kotien sinertävämpiin harmaisiin seiniin. Joten tällä kertaa tilanne käännettiin toisin päin; sohvasta tulikin määrittelevä tekijä!
Lattiat tehtiin alakerrassa laatoittamalla, jolloin liikkuminen saunatiloista paljain jaloin on huomattavasti huolettomampaa. Pakkastakin kestävä lattialaatta on karhea, eikä ainakaan vielä vaikuta tippaakaan liukkaalle - mikä on tärkeää varsinkin pienten lasten kanssa, jotka tuppaavat aina unohtamaan, ettei märin jaloin saa juoksennella...
Samaa laattaa käytimme alakerrassa siis tässä pelihuoneessa, työhuoneessa sekä tuulikaapissa, ja yläkerrassa verannalla.
Mattiovien Line -sarjan väliovetkin saivat vihdoin kahvat - ihan itse laitoin paikoilleen! :)
Ja jos vielä vähän saa kehaista, niin osaanpa nyt sitten myös kääntää välioven lukkopesänkin toisin päin, jos oven kätisyyttä täytyy vaihtaa. Aina oppii uutta, kun on valmis kokeilemaan - ja astumaan ulos sieltä mukavuusalueelta!
...En tosin osaa nyt äkkiseltään sanoa, että missä työvaiheessa tässä remontissa olisin siellä mukavuusalueellani ollut... ;)
Väliovien kahvoiksi valittiin Abloyn todella selkeälinjainen Polarita 16 -kahva värissä satiinikromi. Omaan silmääni selkeä, mutta silti klassinen - ei liian kaarevaksi muotoiltu, muttei toisaalta liian modernikaan. Mielestäni kaunis yhdistelmä tuon Line -sarjan oven kanssa.
Peitekilveksi valittiin FXA:n valikoimasta Abloyn kahvaan sopiva malli ja sävy, sillä FXA:n peitekilpi oli hinnaltaan budjettiin järkevämpi.
Ja myöskin lukkosarjat hankimme eri toimittajalta, ja niistä tähän settiin sopivin (matta kromi) löytyi CELLO -merkiltä.
Taas saatiin paljon viikonloppuna aikaiseksi - ja noita viikonlopun valokuvia lupaan jakaa tässä viikon mittaan enemmänkin!
Muuttokin alkaa vihdoin olla käsin kosketeltavan lähellä, sillä niiden odottamiemme keittiön viimeisten kaappien pitäisi saapua ensi viikon alussa. Ne enää nippuun ja sitten voidaan muutto aloittaa!
...Tosin onhan tuota puuhaa vielä keittiönkin jälkeen, mutta niitä voi näpertää siinä muuttoa vähitellen tehdessä; veranta päästään tapetoimaan ja listoittamaan vasta, kun keittiö on saatu kannettua pois verannalta tilaa viemästä oikealle paikalleen, ja lämmintä vettäkin vielä odottelemme... Kylmää tulee ja lähtee sujuvasti, mutta lämmin on vielä kateissa.
Mutta eikös tuo omakotitalossa asuminen ole aina sellaista ikuisuusprojektien kanssa pyörimistä? ;)
