Kananmunakennot hyötykäytössä, ja kaupan salaatin uusi elämä!

Piipahdimme lasten kanssa kolmestaan kolmen päivän pika-pääsiäislomalla Pohjois-Savossa mummolassa - ihana oli käydä, mutta vielä ihanampaa on taas olla ihan ikiomassa kodissa!

...Välillä pitää lähteä, jotta muistaa, miten kovasti haluaa palata...

Meidän ollessa reissussa, mies ahersi raksalla - yllätys, yllätys - ja taas on urakka pyörähtänyt ison askeleen eteenpäin! Palaan ensi viikolla kameran kanssa ottamaan valokuvia, ja lupaan palata aiheeseen täällä blogissakin, mutta kerrottakoot, että veranta on saamassa perinteisen helmipaneelin lähipäivinä ylleen (paikalliselta sahalta) ja veranta onkin niiltä osin nyt levytetty valmiiksi, mihin tapetti tullaan asentamaan.

...Laitoinkin juuri tarjouspyyntöä Boråstapeter Falsterbo II -malliston tapetille 4021 Herba... ;) Jos haluat saada tunnelmasta kiinni, niin käy kurkistamassa inspiraatiokuva tästä linkistä; KLIK! Kuvittele tähän vain normaalia korkeamman 'puolipaneloinnin' valkoisella helmipaneelilla, ja sen ylle tuon Herba -tapetin... Oioi, en malta odottaa...! :)

Mutta palataan tuohon aiheeseen myöhemmin ensi viikolla paremmin!

Kotiseutumatkailun aikana mies vastasi raksan etenemisen lisäksi myös kanalan ylläpidosta, ja kotimme huonekasvien sekä taimien kastelusta. Hieman jännitti, myönnetään, että löydänkö tomaatit nuupahtaneina nestehukkaan...

Mutta minua odottikin iloinen yllätys; muutaman päivän poissaolon aikana olivat kurpitsan, kesäkurpitsan ja avomaankurkun taimet singahtaneet hurjaan kasvuun ja nousseet esiin taimimullasta!

...Tiedättekö mistä muuten tietää, että ruuhkavuodet ovat kiireineen vallanneet tämän intohimoisen kotipuutarhurin ja oman-elämänsä-esteetikon arjen...?

....Siitä, että esikasvatusastioihin tökätyt nimikyltit näyttävät tältä! :) Pikaisesti grillitikkuun kietaistu keltainen muistilappu on korvannut kauniit puiset kyltit dymo-teksteineen...

  *huokaus*

Ensimmäistä kertaa hyödynsin näitä kananmunakennoja esikasvatukseen muillekin lajikkeille, kuin tomaateille. Ja hyvin näyttävät taimet tuostakin multamäärästä nousevan, joten ensi keväänä esikasvatan kaikki lajikkeet näin!

Nyt vain heti alkuviikosta haettava uusi säkillinen taimimultaa, jotta saan mahdollisimman nopeasti siirrettyä taimet isompiin ruukkuihin, syvempään multaan.

Nopeasti kun nyt muistelen, niin taitaa enää olla maissi kylvämättä, ja melkein kohta kiire tulee, sillä huhtikuun aikana täytyy saada siemenet multaan! Tavoitteena olisi saada 6-8 taimea tuottamaan satoa tulevana kesänä, eli muutama enemmän kuin viime kesänä, jolloin kokeilin maissin kasvatusta ensimmäistä kertaa.

Tomaatit kasvavat maltillisesti - ja yhdestä jouduin jo luopumaan haikein mielin, kun pienin poika ehti nappaamaan taimen ylös mullasta...

Mutta toisaalta en ole näiden tomaattien kanssa aiempinakaan vuosina kovin kummoisesti onnistunut, joten ihan kamalia suorituspaineita ei ole kertynyt tällekään kesälle... Kiva jos hengissä selviäisivät kasvihuoneeseen asti. ;)

Loppuun vielä valokuvin todisteet, ettei kaupasta ostettua salaattia kannata heittää menemään, kun suurimmat lehdet on syöty ja pelkkä juuripaakku muoviruukkuineen on jäljellä; istutin isompaan ruukkuun taimimultaan salaatin juurakon ja näin hienosti jo uusia lehtiä kasvaa tuosta biojätteeksi melkein joutuneesta salaatinjämästä:

Aurinkoa tulevaan viikkoon kaikille!!

Taas toiveikkaana, mutta nöyrällä fiiliksellä tomaatin taimien äärellä...

Jos jollekin blogini lukijalle on vielä jäänyt viime kuukausien marinoista, puhumattakaan viime satokauden ärräpäistä, huolimatta epäselväksi mielipiteeni tomaatinkasvatustaidoistani, niin tiivistettynä kerrataan: ei-vaan-osaa-saati-kykene!

...Ja silti tässä ollaan, kädessä esikasvatuksen tulokset, odottelemassa pääsyä isompaan ruukkuun kasvamaan. :)

Melkoista pään hakkaamista seinään siis tämä minun tomaattiviljelmäni vuosittain; vaikka en tunnu saavan minkäänlaista satoa, niin en vain osaa antaa periksi ja luovuttaa! ...prkl...

Heitin tosin talven mittaan jo kertaalleen puutarhahanskani tiskiin, ja nostin käteni ylös - vain löytääkseni itseni kädet ylhäällä kurottelemassa KAHTA pussia tomaatinsiemeniä myyntitelineestä ostoskoriini lähikaupassa...! :)

En välillä tiedä, olenko vain jääräpäinen huono häviäjä, helposti houkuteltavissa haasteisiin vai ainainen optimisti...?!

Mutta kuten jo aiemmassa postauksessa kerroinkin, tänä vuonna olin realisti taimien määrän kanssa; kuusi taimea (tai noh, seitsemän, kun yhdessä purkissa kasvaa kaksi taimea niin rinnakkain, etten uskaltanut lähteä niitä repimään erilleen) kirsikkatomaatin, 'Red Cherry', taimea, ja kolme (Frilands-)tomaatin taimea (puolet siemenistä ei itänyt).

Kylvin siemenet munakennoihin taimimultaan ja idätin kylpyhuoneen lämmössä. En viritellyt mitään elmukelmuja (tänäkään vuonna) kennojen päälle, vaan huolehdin ainoastaan riittävän runsaasta kastelusta. 

Koulumiskokoon kasvaneita taimia on niin valtavan helppoa erotella toisistaan ja istuttaa syvempään multaan, kun ne ovat jo valmiiksi 'yksittäispakattuina' omissa kennosissaan! Kenno ehtii esikasvatuksen aikana pehmetä todella hyvin, ja taimen lohkaiseminen multapaakkuineen on todella vaivatonta. Kennon palaset voi siirtää taimen mukana ruukkuun, minne ne lopulta hajoavat.

Kananmunakenno siis toimii samoin periaattein, kuin puutarhamyymälöissä myytävät erilliset esikasvatusruukut, jotka voidaan sellaisenaan istuttaa maahan taimen mukana! Itse suosin munakennoja, koska a) loistava tapa kierrättää näitä kaappiin kertyviä kennoja, ja b) en viitsi maksaa esikasvatusruukuista, kun näitä löytyy aina joko omista kaapeista, tai sitten voit pyytää ystäviä laittamaan sinulle kennoja talteen! :)

Isäni on minulle aikoinaan vielä kotona asuessani opettanut tomaatin kylvämistä; siemenet kylvettiin isoon pesuvatiin ja peitettiin muovilla. Taimet koulittiin yksitellen haarukan kanssa pesuvadin mullasta nostaen - pelkäsi aina, että multapaakku murtuisi, tai viereinen taimi vahingoittuisi!

Tämä kennossa esikasvattaminen sopii tällaiselle hieman kovakouraisemmallekin, tai kömpelölle, puutarhurille, kuten minulle - tai vaikka lapsille! :)

Koulitut taimet siirtyivät nyt ruukkuineen olohuoneen aurinkoiselle ikkunalle odottelemaan hieman lempeämpiä keväisiä kelejä - täällä Mäntsälän suunnalla on nyt parina viime päivänä satanut jopa lunta!

Ikkunalla roikkuu vielä kukkavalokin talven jäljiltä, joten aavistelen huimaa kasvuvauhtia taimille. ...Toiveikkaana toivossa on hyvä elää... ;)

Viikonloppuna ajattelin vihdoin kylvää viimeisetkin esikasvatettavat lajikkeet (kurpitsat, maissit...), sillä en vain malta enää odottaa kauempaa! :) Tänne maalis-huhtikuun vaihteeseenkin asti kylvön siirtäminen oli suuren sinnittelyn takana - yleensä kaikki lajikkeet ovat olleet maaliskuussa jo taimella malttamattomuuteni vuoksi, mikä on aivan liian aikaista monelle lajille! Viime vuonnakin puolet maissin taimista ehti kuolla ikkunalaudalle kevään mittaan, ennen kasvimaalle pääsemistä...

Sormet ristiin, ja isovarpaatkin pystyyn - josko tänä vuonna pääsisimme maistelemaan oman kasvimaan tomaatteja?!

...Saattaa taas lopulta käydä niin, että teen vaihtokauppoja kotikanalan kananmunista jonkun taitavamman puutarhurin tomaatteihin... ;)

Ei sekään väärin ole...!

Kevään esikasvatettavat lajit ja ensimmäiset taimet!

Tästä onkin jo toista viikkoa, kun istuin alas läpikäymään metallirasiaan pikkuhiljaa kerättyjä siemenpusseja kevään varhaisistutuksia ajatellen. Tämän vuoden lajikemäärä on taas räjähtänyt käsiin, mutta ei oteta siitä liikaa stressiä - voi hyvinkin olla, ettei jokainen laji edes ehdi multaan saakka tässä meidän tohinassa... ;)

Esikasvatukseen poimin avomaakurkun, tomaatin, kesäkurpitsan, spagettikurpitsan, kurpitsan, rukolan, basilikan, rosmariinin ja vesimelonin - tosin spagettikurpitsa ja kurpitsa odottelevat yhä pussukassa istutusta, sillä taimimulta loppui ensimmäisellä kierroksella kesken, enkä uutta ole ehtinyt vielä hakemaan! :)

Tänä keväänä istutin suurimman osan lajeista näihin kasvatusruukkuihin, jotka löysin vasta viime kesänä. Ja tänä vuonna panostin tuohon taimimultaan, sillä viime keväänä käytin ns. tavallista multaa, joka oli kyllä erittäin hyvää, mutta joka ei sitten sopinutkaan ilmeisesti idättämiseen, sillä vain osa siemenistä kasvoi taimiksi asti.

 ....Tässä alla nämä viime syksynä anopin kasvattamasta spagettikurpitsasta kerätyt ja itse kuivatut siemenet, jotka pitäisi vielä ehtiä laittamaan ensin toviksi vesilasiin pehmenemään ja sitten multaan.

*Vinkvink; siemenien kuivaamisesta, sekä spagettikurpitsasta ylipäätään, voit käydä lukemasta aiemmasta postauksestani viime syksynä.*

Tämä vesimelonin kasvatuskokeiluprojekti oli muuten mieheni haave - jonka nyt sitten polkaisin hänen puolestaan käyntiin kylvämällä Sugar Baby -lajikkeen siemenet. En ole vielä kertaakaan nähnyt, että mies olisi käynyt kastelemassakaan näitä, tosin on ahkerasti ihmetellyt nenän ruukun äärellä, että kylläpä ovat hienosti kasvaneet (hänen kurpitsansa)... ;)

Ja totta; hienosti ovat taimet nousseet mullasta! Kuudesta siemenestä kehittyi kuusi taimea, eli paremmin ei olisi startti voinut mennä! :)

Joka vuosi esikasvatan omat tomaatintaimet, mutta jostain syystä oma tomaattisatomme on aina nihkeän niukka... Viime keväänä tosin palellutin osan todella lämpiminä toukokuun lopun päivinä, kun toin taimet ulkoilemaan etukuistille - hohkavasta auringosta huolimatta tuuli oli vielä liian kylmä, ja suurin osa taimista nuutui pois. Lopulta kävin ostamassa Saaren kartanon puutarhasta lisää taimia, jotka kasvoivat valtaviksi kasvihuoneessamme, mutta jälleen kerran kesä loppui kesken; juuri, kun tomaatit alkoivat viimein punertua, tuli yöpakkaset ja palelluttivat taimet... :(

Istutin osan tomaateista kananmunakennoon ja osan ruukkuihin - viime vuonna istutin kaikki isoon pesuvatiin kelmun alle, mutta tänä vuonna nostin kennot ja ruukut kylpyhuoneeseen ilman kelmuja, ja kaikki siemenet itivät tämänkin lajin kohdalla. JEIJ! :)

Oppia ikä kaikki; tästä eteenpäin kylvän aina tomaatit kananmunakennoon. Periaatteessa kenno toki maatuu, eli tuosta olisi voinut lohkaista kennoineenkin taimet yksitellen irralleen ja istuttaa multaan, mutta koska näiden kennojen pahvi ei ollut kastelusta huolimatta alkanut pehmenemään, nappasin taimet lusikalla omiin ruukkuihinsa.

Mutta koskaan ei ole ollut yhtä helppoa saada taimet ehjän paakun kanssa irroitettua itämisastiastaan, kuin lusikan kanssa munankennon kolonen kaapaisemalla! Ei enää isoja vateja tähän taloon esikasvattamiseen! :)

Kaikkiaan tomaatintaimia on nyt roimat 25, eli ei ainakaan liian huonon itämisen takia mene tänä vuonna sato sivu suun! :)Tästä osan jätänkin kesällä tähän talolle lasitetun terassin suojaan auringon paahteeseen ja osan vien raksalle siirrettyyn kasvihuoneeseen - katsotaan kummasta taimet pitävät enemmän...

...Pussissa vielä kylvöä odottaa kirsikkatomaatti, mutta voi olla etten sen kanssa enää ehdi mukaan tämän kesän kasvatuksiin...

Viime kesänä löysin ensimmäistä kertaa rukolan, ja sitä tulee jatkossakin kasvamaan puutarhassani - ihanan monipuolinen kasvi salaatteihin tai vaikka täytettyihin sämpylöihin mozzarellan tai vuohenjuuston kera! Nam!

Periaatteessa ei olisi esikasvatusta välttämättä tarvinnut, mutta tahdon mahdollisimman pian päästä nauttimaan sadosta, joten saa kasvaa ruukussa sisällä kesäkuun puolelle, ja ehkä ehdimme jo aloittamaan rukolan käyttämisen sisällä kasvatuksen aikana.

Rukola onkin päässyt bataattiemme kanssa olohuoneen avohyllylle huonekasvin rooliin - ihanan herkkää ja raikasta vihreää mustan, harmaan ja metallin keskellä.

Avomaakurkku ei itänyt aivan toiveiden mukaisesti, kahdeksasta siemenestä vain kaksi iti... :( Kävinkin ostamassa jo uuden pussillisen siemeniä, ja ajattelin uudet kahdeksan siementä laittaa kasvatusruukkuihin. En uskalla koko kurkkusatoani jättää vain kahden taimen varaan...

Basilikaa, kuten rukolaakin, laitoin pari ruukkua kasvamaan jo sisälle. Taimiväli ei tosin ruukuissani ole ihan ihanteellinen, mutta kylvän sitten väljemmin uuden erän avomaalle kesäkuussa.

Tai kuten tässä talven aikaan noita puutarhakirjoja lueskelin, basilika kannattaa istuttaa väljästi suureen ruukkuun, sillä laji on herkkä kylmälle. Ruukkuun istutettuna sitä on helppo siirtää aurinkoisille paikoille auringon liikkeiden mukaan pitkin päivää, ja säiden viiletessä nostaa sisälle lämpimään.

Jos joku laji on helppo ja varma esikasvatettava, niin se on kesäkurpitsa! :) Kahdeksasta siemenestä kahdeksan vahvaa ja valtavaa taimea.

Muutama viikko eteenpäin, niin nämä innokkaat kasvajat täytyy uudelleensijoittaa isompiin ruukkuihin odottelemaan ulosistutusta kesäkuun 10.päivän jälkeen.

Täytyy todeta, että tajusin juuri täystyöllistäneeni itseni koko touko-ja kesäkuuksi ennen ulosistutusta, sillä näitä kavereita saa muutaman tovin nostella terassin ovesta aurinkoon ulkoilemaan...

Eli yhteenvetona sanottakoot, että kylvetty on, ja itämistäkin tapahtunut! :)

Siemenien kylvämisen jälkeen iski se ainainen masennus, että ei sieltä kuitenkaan mitään nouse, kun sitä ainaisen liikkumatonta multakasaa ruukuissa tuijotteli. Mutta kevään parhaita puolia on se mieletön riemu ja onnistumisen tunne, kun ensimmäisestä ruukusta multapaakun alta kurkistaa pienen pieni taimen alku!! :)

Siinä se meneekin sitten loppukevät nenä mullassa kasvun ihmettä kummastellessa.

Mutta nyt ulos ja aurinkoon!! :)

Kesäkuu = kesäinen kuu?

Aurinkoista (ja aurinkoisempaa, kiitos) kesäkuun alkua! :)

Jos tämän vuoden kesäkuun alkua pitäisi kuvata yhdellä valokuvalla, se olisi varmaankin tämä;

Ei toivoakaan, että harsoja uskaltaisi jättää pois ottaa kasvatuslaatikoiden päältä yöksi tahi piilottaa villasukkia talvivaatelaatikkoon... Eilen sentään aurinko vähän pilkahdellut, mutta ilman takkia palelsi ja iltaa kohti vettäkin saatiin niskaan.

Piipahdimme poikien kanssa maanantaina aamulla Lahdessa moikkaamassa poikien kummitätiä ja käytiin isomman pojan kesäloman alkamisen kunniaksi korkkaamassa satamajäätelökausi. :) Ei muuten ollut tuulisessa Lahden satamassa juurikaan muita asiakkaita...

Kävin kotimatkalla noutamassa myös säkillisen taimimultaa, sillä onnistuin jotenkin palelluttamaan kurkuntaimet, kun nostin ne viikko sitten pihalle auringonpaisteeseen ulkoilemaan. Vaikka valitsinkin aurinkoisen ja suojaisan paikan, onnistui viileä tuuli kuitenkin tekemään tuhojaan; muutaman päivän taimet jaksoivat sinnitellä sisätiloissa kasvivalon alla, mutta nuupahtivat tänään lopulta. Samoin kävi myös yhdelle tomaatin taimelle, ja kahdelle kurpitsan taimelle, mutta kurpitsat onneksi näyttävät järkytyksestä toipuvan.

Jostain syystä myös kylvämieni kesäkurpitsan siemenistä vain kaksi lopulta iti ja kasvoi taimeksi! Sain vinkkiä, että istutusmultana käyttämäni 'tavallinen' multa saattoi olla liian ärhäkkää kylvämiseen ja tarkoitukseni olisi laittaa vielä muutama kesäkurpitsankin taimi tähän oikeaan taimimultaan kasvamaan.

Kirjoittelen tuonne toiseen blogiini lähipäivinä enemmän kasvimaani kuulumisia! Kipaisen tänne kyllä vihjaamaan linkkivinkin... ;)

P.s. Ei ole parempaa tapaa pistää kesäloman ensimmäistä virallista päivää pakettiin, kuin isomman pojan leipomalla pannukakulla herkutellen! <3