Näytetään tekstit, joissa on tunniste leikkimökki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste leikkimökki. Näytä kaikki tekstit

torstai 17. toukokuuta 2018

Puutarhassa ja pihassa täysi myllerrys käynnissä - muutoksia lähes päivittäin!


Kuten aina, hetken hiljaiselo blogissa on tarkoittanut täyttä tohinaa täällä 'oikeassa elämässä', arjen pyörityksessä.

Herää.
Käy töissä.
Tee kevättöitä.
Nukuta lapset.
Mene nukkumaan.
Toista.

Siinähän se onkin kevään rytmi päivästä ja viikosta toiseen! 

 

Huhti-toukokuu on ollut melkoista pyöritystä; ensimmäinen kevät Villa Kotirannassa asuen on tarkoittanut kasvimaan ja puutarhan muokkaamista sekä entistä laajemman kasvivalikoiman esikasvatusta. Pihaa on ylipäätään muokattu taas hieman eteenpäin; kaivinkone on pyörinyt tontilla ja meno taitaa tänään taas jatkua.

Pihatöiden ohella myös ihan päivätöissä puhalsivat uudet tuulet, joten kaiken uuden oppiminen on ottanut oman aikansa - ja energiansa! Iltaisin ei ole juurikaan enää jaksanut tietokonetta avata, kun työpäivän mittaan on antanut kaikkensa ja vielä töiden jälkeen loput energia on suosiolla 'kuluttanut' lasten kanssa touhutessa ja pihaa laittaessa.

Mutta tiedättekö mistä olen saanut pienen energiapiikin?

Luonnon puhkeamisesta aivan yllättäen kukkaan!

Tontin laidalla kukkii valtava tuomi (alakuvassa taustalla) ja nämä kullerotkin puhkesivat ensimmäisinä kukkasina kukkalaatikoissa keltaiseen kukintaan. 


Pihamme on tällä hetkellä sekava sotku; lasten leikit ja lelut ovat löytäneet (vihdoin) sisältä pihamaalle, kasvimaalle lapioitavia multakasoja tontilla, keskeneräisiä pihanmuokkausprojekteja ja rakennusurakoita...


Omenapuiden puhkeamista lehtiin ja kukintaan odottelen kieli pitkällä. Tuntuu, että kaipaan pihaan nyt jotain isompaa kaunista elementtiä - kuten kaksi suurta kukkivaa omenapuuta - jotka veisivät huomion pois pihan keskeneräisyydestä...


Viime viikonloppuna vietimme äitienpäivää ensimmäistä kertaa vanhempieni kanssa täällä Villa Kotirannassa. Heidän edellinen käyntinsä tontilla ajoittuu aikakauteen, kun remontti oli vielä purkuvaiheessa, joten oli viihdyttävää seurata heidän ihmetteleviä ilmeitään - muutos vanhaan on melkoinen! :)

Ehdimme myös isäni kanssa puuhastelemaan puutarhan puolella. Totesin miehellenikin, että olisi se ihanaa, jos vanhempani asuisivat lähempänä ja voisin isän kanssa useamminkin touhuta pihatöissä. Hän mm. tarttui tomerasti - eikä siis tippaakaan tungettelevasti - toimeen, kun huomasi, että tomaatin taimet odottelivat isompiin ruukkuihin siirtämistä. Tekemisen into tarttui ja varttia myöhemmin isompaan ruukkukokoon oli siirretty myös maissit, kurpitsat ja kesäkurpitsat!

Kiitokseksi avusta pakkasin isälle mukaan maissin ja kurkun taimia, sekä ruukussa maahan istuttamista odottavan laukan.


Vanhempani toivat myös tullessaan pojille ikiomat omenapuut, jotka isompi poika ukin kanssa kaivoi maahan. Nämä olivatkin meillä ostoslistalla, joten iloinen yllätys oli autosta pihaan nostetut omenapuut!


Isäni oli valinnut kesäomenalajikkeet 'Valkeakuulas' ja 'Pirja'.

Pirjaa kuvaillaan aikaisin keväällä kukkivaksi herkkulajikkeeksi, jonka hedelmät kypsyvät jo elokuun puolessa välissä. Sen pitäisi olla myös todella kestävä, hillittykasvuinen omenapuu, joka tuottaa pienehköjä, mietoaromisia omenoita.

Valkeakuulas on myös aikainen kesälajike, jonka herkulliset omenat sopivat niin syötäviksi sellaisenaan kuin soseeeksi. Isohkot, makeanhappoiset omenat kypsyvät elokuussa. Valkeakuulas on myös hyvä yleispölyttäjä, eli loistava kaveri pihan muille omenapuille!

Pojat saivat itse valita omenapuunsa - tai oikeastaan isompi valitsi molempien puolesta, sillä pienempää ei tainnut vielä hirveämmin kiinnostaa... :) Oli hauska huomata, että poika valitsi puut juuri samoin, kuin olisin itsekin poikien kesken jakanut; isommalle valkeakuulas ja pienemmälle Pirja!


Viikonlopun aikana saimme pihan laitaan valmiiksi myös pohjan leikkimökille, jonka pitäisi lähiaikoina siirtyä tuohon keinujen kupeeseen. Leikkimökin ja keinujen väliin olen kaavaillut Lahden Pihapiiri -messuilta ostamieni angervojen istuttamista. Nekin odottelevat vielä ruukuissa verannalla...


Myös vanha hiekkalaatikko - tuleva mansikkalava - saatiin myös paikoilleen kasvimaan puolelle.

Tulevana viikonloppuna pitäisi lapioida multa paikoilleen ja hakea mansikantaimet


eli vinkvink: tapahtuma alkaa HUOMENNA!

Veikkaan, ettei ostoskassiini päädy ainoastaan mansikantaimet, vaan ostoslistalla on myös lisää hedelmäpuita, marjapensaita, kesäkukkia, amppelitomaatti tai pari.... ;)

Me taidamme suunnata paikalle lauantaina - tai ehkä piipahdan hakemassa jo ensitunnelmat ja -taimet huomenna pienemmän pojan kanssa. Katseltavaa riittää myös lapsillekin, mm. navetan puolella eläimiä ihmetellen sekä pienille vieraille on järjestetty myös jotain omia ruukutushommia!

Aukioloajat sekä ajo-ohjeet löytyvät yllä olevan linkin takaa.


Myös omenapuiden eteläpuolelle vanhoista tiilistä muurattava kaareva tukimuuri on ottanut ensimmäiset askeleet eteenpäin, eli pohjat ovat työnalla.

Voi siitä tulee niin kaunis - voin jo nähdä sen mielessäni valmiina!!

Ja kun muuri on lähiviikkoina valmis, nousee omenapuiden ympärillä oleva maa tasaiseksi muurin avulla, kylvetään omenapuiden ympärille valkoapilaa ja omenapuiden väliin muodostuu lehdistön katveeseen ihana varjoisa pakopaikka kesän kuumuudelta kahvittelupaikan muodossa.

...Suunnitteilla on jo kangasviirinauhojen ompelu omenapuusta toiseen pöydän yllä, sekä syksyksi valojen virittäminen 'katokseksi' puiden väliin.


Noista unelmista saa muuten myös ihan valtavasti energiaa ja intoa toteuttaa näitä projekteja tässä kaiken muun arjen tohinan keskellä! ;)


Tsemppiä sinne myös kaikille loppuviikkoon!


perjantai 19. elokuuta 2016

Isäni puutarhassa ja marjatarhassa myös syksyiset tunnelmat

Nyt, kun Avoimet puutarhat -päivän valokuvat on kaikki julkaistu - kaikkiin neljään julkaisuun pääset tästä; KLIK - niin voinkin jakaa kanssanne muutaman valokuvan puutarhasta, joka on avoinna valokuvattavaksi minulle; isäni puutarha Pohjois-Savossa! :)

Kävin lasten kanssa viime viikolla viettämässä muutaman päivän sateisessa Savossa, ja samalla kuvasin sekä isäni kukkivaa puutarhaa, että satoisaa marjatarhaa.

Tämä  alla oleva valokuva on otettu lapsuudenkotini etupihalta. Tuo jo hieman vuosikymmenien aikana notkahtanut hirsirakennus on isäni minulle aikoinaan rakentama leikkimökki. Nykyisin taitaa toimia lähinnä varastona, mutta ehkä ensi kesänä järjestelen siitä lapsille leikkipaikan - tai jopa nukkuma-aitan....
Marjasato Savossa näyttää tänä syksynä hyvälle - ainakin herukoiden ja pensasmustikoiden osalta. Mansikkasato jäi, kuten muuallakin Suomessa, pieneksi, mutta taisivat isä ja äiti saada onneksi riittävästi omaan käyttöön talveksi talteen.
Olen aikaisemmin kerännyt vanhempieni pihasta herukat omaankin pakastimeen, mutta tänä vuonna pääsimme vihdoin jo sellaiselle omavaraisuuden tasolle, että kaikki omaan käyttöön tarvittavat herukat saimme omasta pihasta.

Pensasmustikkaa toin vielä tullessani, mutta ensi kesänä pitäisi omalla kasvimaalla jo nököttää (ainakin) kuusi taimea mustikkaakin! ...Tosin hirmuista satoa en vielä ensi syksyksi odota.
Ja parhaimmalle marjat maistuvat aina tuoreina, suoraan mummolan marjamaalta! :)


Tulipa syksyinen tunnelma, kun noita valokuvia kävin läpi... Mutta hyvällä tavalla - kovasti jo odottelen niitä raikkaita, kuivia syksyisiä päiviä, kun auringon paisteessa ja keltaisten lehtien lennellessä pääsee kävelyille! <3

tiistai 19. heinäkuuta 2016

Villa Kotirannan kupeeseen minimiesten Villa Viikarila

Muistatteko, kun olen kertonut, kuinka mieheni kanssa aina aika ajoin haaveilemme hetkestä, kun raksa on viimein valmis, ja pääsemme muuttamaan Villa Kotirantaan? Siitä hetkestä, kun aikaa vapautuu raksaamisesta ihan vain olemiseen ja lepäämiseen?

Muistatte varmasti sitten myös toteamukseni, että vaikka kuinka puhumme tekemättömyyden aikakaudesta raksan valmistuttua, tiedämme mieheni kanssa kummatkin, että vain huijaamme itseämme - ja teemme sen vielä todella huonosti! :D

Viimeisin 'tulevat projektit' -listalle noussut talourakka on Villa Kotirannan pihaan siirtyvä Villa Viikarila! :D Eli ihana vanha leikkimökki, josta tuunaamme raksan yhteydessä pojille oman puuhapaikan pihalle.
Tähänkin meillä on jo alustava projektisuunnitelma - tietenkin!

Seinät maalataan samalla vaalean harmaalla kuin talokin. Kun saamme uudet lattialaudat paikoilleen taloon, tehdään lopusta materiaalista lautalattia myöskin leikkimökkiin. Ja siihen lattiaan maalaan ruutukuvion, oi ihanaa! :D

Samoin talon sisäseiniin laitettavaa seinälautaa on tarkoitus hyötykäyttää leikkimökkiin - tosin väriksi tulee varmaankin jokin muu kuin valkoinen. Myös terassilautaa jää kuitenkin yli, josta sitten tehdään uusi veranta mökkiin.

Kattokin laitetaan ajan myötä uusiksi ja tummat räystäslaudat - kuten talossakin. :)
Tuo kaunis ovi saa uuden kerroksen maalia ylleen, samoin mökin kulmalaudat ja oven, sekä ikkunan puitteet.
Jos saisimme tästä majapaikan molemmille pojille; pienemmälle leikkinurkan ja isommalle lepopaikan, minne vetäytyä lueskelemaan sarjakuvia - tai vaikka yöpymään kaverin kanssa!
...Mieshän veti tämän projektin seuraavalle tasolle, ja hahmottelee jo pistorasian ja valaisimen paikkoja. Mun lapsuudessa mankkaan lyötiin paristot sisään ja taskulampun valossa iltahämärässä lueskeltiin... ;)

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...