Yksinäinen keittiön varatuoli sai ympärilleen somistusta

Sunnuntaita vietettiin täällä etelässä erittäin aurinkoisissa merkeissä.

Ja koska keittiökin kylpi auringonvalossa, oli päivällä sopiva hetki ottaa muutama valokuva keittiön nurkassa nököttävästä varatuolista - jugoslavialainen Bonanza-wanna-be - joka sain alleen anopin minulle muutama vuosi sitten virkkaaman maton, sekä yläpuolelleen seinälle isomman poikani vesiväreillä maalaaman taideteoksen.

Tämänkin syksyisen maalauksen tekemisestä kulunut kohta jo kolme vuotta, poikani oli tuolloin 5-v. Nyt vihdoin sain hankittua kuvalle kehykset - tähän asti ollut nuppineuloilla vanhan kodin työhuoneen seinällä esillä. 

Keittiön jääkaapin ovessa on muuten magneeteilla kiinni viimeisin pojan tekemä syksyinen työ, kärpässienet, joka muuten sekin odottaa kehyksiä ympärilleen!

...Miksi lasten taideteokset niin kovin usein unohtuvat kaappien pohjalle, tai kouluista saatuihin kartonkisiin säilytystaskuihin? Niiden paikka on kotien seinillä, tuomassa pehmeyttä ja kotoisuutta, aivan yhtä ansaitusti kehyksissä, kuin aikuistenkin maalaukset.

 
Pienempi poika muuten innostui samaan aikaan 'häiriköimään' valokuvausta ja kokeili kärsivällisyyttäni heiluttelemassa huonekasvin oksia - joiden tasan tarkkaan tietää olevan häneltä kiellettyä puuhaa... :)

'Nalle-ai-ai':n (joka tarkoittaa siis nallen halailua) rinnalle onkin muodotunut puheessani jo 'kukka-ei-ei' -hokema...

Kertakaikkiaan kaunis sunnuntai - tällaisia viikonloppuja lisää! ...Mielellään vielä silloinkin, kun muutto saatu saatettua loppuun ja viikonloppuisin on aikaa keskittyä kaikkeen muuhunkin, kuin vain laatikoiden tyhjentämiseen! ;)

Olohuoneen kirjakulmaus

Viikonloppu vierähti jo perinteeksi muodotuneena banaanilaatikoita pakaten ja muuttokuormaa kuskaten... Mutta vihdoinkin voi alkaa huokaisemaan helpotuksesta; vanhassa kodissa on enää lamput paikoillaan ja jääkaappi sekä pakastin läpikäytävänä! :)

Sain siis tyhjennettyä viimein myös vanhan kodin vaate-/pukeutumishuoneen, josta yksi Ikean hyllykkö siirtyi uuden kotimme olohuoneeseen kirjahyllyksi.

Vihdoin olohuoneesta yksi nurkkaus valmis - tauluja myöten! :)

Olohuoneessa on wc- ja kodinhoitotilan vastaisella seinällä käytön kannalta hieman haasteellinen kulmaus, joka tosin valjastettiin hyötykäyttöön kirjahyllyille. Myöskin perheen valokuvat pääsivät viimein arvoiselleen paikalle - pois makuuhuoneen lattioilta seiniin nojailemasta.

Kahdestakymmenestäneljästä hyllykkölokerosta on enää 2 tyhjillään - alarivin sisustuslehtiä hieman muuton yhteydessä karsimalla, sekä muotilehtien varastoon säilömisellä sain karsittua lisätilaa tuleville kirjahankinnoille! :)

Kirjahyllyjen päälle nostin orkideat saamaan olohuoneen suurista ikkunoista kaipaamaansa luonnonvaloa, sekä mieheni kauniin lasikulhon, johon olemme säilöneet Villa Kotirannan kätköistä löytyneet aarteet; vanhat pahvirasiat ja avainniput. Suurin rasia, Gaslicht -paketti, on lahja ystävältä.

Myöskin kirpputorilta löytynyt mustalle laatalle tehty maalaus istuu Iittalan kastehelmi -tuikkujen viereen kauniisti. Mustassa laatassa ja puuvärisissä kehyksissä toistuu itseasiassa tämän 1980 -luvun alkupuolen talon ikkunoiden karmien värit, kuvia ikkunoista löydät täältä.

Keittiön puoleiselle seinustalle nousi kirjahyllyn päälle myöskin orkidea, sekä tekemäni piirros ja Finnmarin myymälästä löytynyt taulu. Saaressa -kirjan valokuvat ovat ihanan inspiroivat ja kesäiset, ja kirjaa tuleekin usein selattua.

Lasiset kynttilänjalat kirpputorilöytöjä.

Vielä viimeiset muuttolaatikot purettava, ja voin viimein valokuvata koko uuden olohuoneen - en vain yksittäisiä nurkkauksia siitä! :)

Talviterveisiä hampaat irvessä...

Ehdinkin jo edellisessä postauksessa hehkuttamaan tuota ihanaa, rinnemökkimäistä maisemaa, joka aukeaa nykyisen kotimme olohuoneesta. Noh, nyt olen Etelä-Suomeen ajautuneen lumisadekaaoksen myötä maksanut myös hinnan tuosta maisemasta; elämäni ensimmäiset kitkarenkaat, lunta reippaan kerroksen yhä uudelleen ja uudelleen saama jyrkkä mäki, takaveto auto ja työpäivän väsyttämä nainen.

Tällä yhdistelmällä ei saada kuin kiukkua puhiseva nainen, ja miehen suorittamat pelastusoperaatiot…!

Ja kyllä, auton saa kuulemma peruuttamalla mäen ylös – olisitte nähneet ilmeeni, kun mies yritti minulle tarjota tätä vaihtoehtoa, kun hylkäsin ajopelin tienvarteen mäen juurelle ja könysin hikisenä ja kiukkuisena mäen jalkaisin ylös. Salin jälkeen. Ja oli vielä jalkatreenipäiväkin!

Seriously?

Olen kyllä suhteellisen hyvä peruuttamaan – kuten naiset ylipäätään, omaan hyvän kolmiulotteisen hahmotuskyvyn. Ja teille miehet; tämä lausahdus oli ihan tutkittu juttu – ei vain mun mutu! ;) …Se hahmotuskykyni tosin lakkaa, kun kyse on auton etukulmista parkkihalliin pysäköidessä – autoni on aina metrin vastapäisestä seinästä irti, vaikka voisin vannoa, että olen ajanut niin lähelle seinää, että lamput hipovat sementtiä. En ymmärrä.

Mutta että sellainen palttiarallaa 100m mittainen jyrkkä mäki iltahämärässä, muita haarautuvia risteyksiä samalla silmällä pitäen peruuttamalla?! Juu, siinä on raja, jonka itsekin ymmärrän olla ylittämättä tällä pinnalla! :)

Joten, jokainen ilta kotiin töistä palatessa huudatan renkaita kerran tai kaksi, kunnes lopulta alistun ja pyydän mieheni apuun.

Mutta silti, on se maisema sen väärtti, että joudun myöntämään itselleni (ja siinä sivussa miehellenikin), että ihan kaikkea en osaa. Eikä onneksi tarvitsekaan.

…Että vähälumisempaa – tai paremmin hiekoitettua talven jatkoa kaikille! ;)

Nykyisen kotimme lemppari: talvinen maisema kuin tunturimökissä!

Vaikka väliaikasessa kodissa olemmekin, on tässä talossa tiettyjä juttuja, joihin olen täydellisen rakastunut - ja jotka toivoisin voivani viedä mukanani joskus tulevaisuudessa Villa Kotirantaan.


Yksi lempparini, josta koetan ottaa kaiken ilon irti niin kauan kuin tässä kodissa asumisen lystiä riittää, on ehdottomasti olohuoneen isoista ikkunoista aukeava talvinen maisema!

Nyt, kun lunta vihdoin saatiin tänne eteläänkin, voin viikonloppuisin nauttia kupin kuumaa istuen ikkunan äärellä ja kuvitella, että olen lapissa tunturimökissä, keskellä ei-mitään.

Talo on rakennettu korkealle mäenlaelle ja alla avautuva maisema yltää kylää reunustavalle järvelle saakka. Kesälläkin siis tiedossa mökkimaisemia! :)

Viime viikonloppuna oli upea aurinkoinen sää, ja olohuone kylpi auringonvalossa koko valoisan ajan. Illan hämärtyessä myös sininen hetki oli upea - tosin kameralla sitä en vielä osaa täydellisesti tallentaa...

*Rauhaisaa ja rentoa alkuviikkoa!*

DIY: Lastenhuoneen verhot pussilakanasta (ja muuta höpinää uudesta lastenhuoneesta)

Pienemmän pojan huone kaipasi helposti käytettävää rullaverhoa, jolla huoneen saisi iltaisin hieman hämärämmäksi, sillä pihavalot paistavat ikkunasta suoraan pojan pinnasänkyyn.

Olin jo aiemmin ostanut Jyskin alennusmyynnistä ihanan mustavalkoisen pussilakanan huimaan 12€ hintaan, ja tuosta pussilakanasta on tarkoitus vielä ommella pojan huoneeseen päiväpeitto. Kangasta tulee jäämään kuitenkin päiväpeiton tekemisen jälkeenkin vielä reippaasti ylimääräistä, joten hyödynsin tuon ylimääräisen osan verhoiksi.

Tulen muuten jatkossakin tekemään näitä kangashankintoja esimerkiksi Jyskin ja Ikean pussilakanaosastolta, sillä hauskoja kankaita saa näin järkihintaan; tällekin mustavalkoiselle kankaalle jäi lopulta hinnaksi 4€/m. Harvoin tuolla metrihinnalla kangaskaupasta löytääkään sitä mitä on etsimässä...

Päiväpeittoprojektiin ostin Eurokankaan alennusmyynnistä musta-valko-keltaista -raitakangasta, jota aion käyttää päiväpeitteen kanttaamiseen. Tuostakin Niina Aallon suunnittelemasta Apilat Raita -kankaasta jäi runsaasti kangasta käytettäväksi näiden verhojen nauhoihin.

Tuo Apilat Raita -kangas oli muistaakseni alennuksessa ~7€/m, joten näille verhoille tuli hintaa alle 8€!

Tarvikkeet verhoihin:

Kangasta, tässä tapauksessa puolikas pussilakana ja Eurokankaan raitakangas

Kapea ja kevyt rima

Ompelulankaa

Ompelin molemmat sivureunat pari kertaa sentin verran kääntäen. Yläreunaan ompelin kujan verhotangolle, alareunaan kujan rimalle.

Lopuksi ompelin neljä samanmittaista nauhaa, jotka ompelin kiinni verhoon molemmin puolin - kaksi nauhaa nurjalle ja kaksi nauhaa oikealle puolelle.

Verhon rullaamalla alareunaan pujotetun riman ympärille ja solmimalla rullauksen nauhoilla, saa verhoa helposti laskettua ja nostettua sopivalle korkeudelle - päivällä vaikka ylös asti auki ja yöksi päästää roikkumaan vapaasti alas.

Kuosi sopii kauniisti pojan huoneeseen - eikä pussilakanaksi uskoisi! ;)

Otinpa samaan vauhtiin muutamia valokuvia myös muutenkin pienemmän pojan huoneesta, joka sekin alkaa viimein muuton jälkeen näyttää ihan viihtyisälle! :)

Isoveljen taiteilut pääsivät paraatipaikalle koristamaan pikkuisen huonetta ja joulupukilta saatu Brion liesikin löysi paikkansa. Matto on vielä väliaikainen, sillä haaveissa siintää itsevirkattu, iso, keltainen matto!

Vaikka pikkumies on vasta vajaan vuoden, viihtyy hän hyvin pitkiäkin aikoja lattialla seuraamassa, kun joku perheestämme kasaa puupalikoista torneja - hän osallistuu enemmänkin siihen tornien murskaamiseen ja kaatamiseen... ;) Isoveljen aikoinaan lahjaksi saamat Brion puupalikat jatkavat siis käyttöä jo kohta kahdeksatta vuotta!

Ikeassa isomman pojan kanssa piipahtaessamme löysimme tähän pikkuisen huoneeseen hauskat, suuret Norrbyn -nupit vaatekaapin oviin. Isompi valitsi omaan huoneeseensa samanlaiset, mutta punaiset, ja mina sain valita pienemmälle äidin oikeudella nupit ihan kolmessa eri värissä! :)

Sointuvat kivasti tuohon Brion mopoon, joka myöskin on veljeltä toiselle leikkeihin siirtynyt! :)

Kun isompi poika oli vauva, sellaiset vajaat 8vuotta sitten, noita Brion puuleluja ei kovin laajaa valikoimaa vielä ollut - tuokin alla oleva kirahvi on melkein kymmenvuotias. Joitakin puuleluja olen kirpputoreilta löytänyt parin euron hintaan, kuten tuon kilpikonnan, mutta jokaisesta leluja myyvästä kaupasta tuntuu löytyvän aina jokin uusi tuote, johon en ole ennen törmännyt - kutenjoulupukin tänä vuonna tuoma Brion poliisiauto!

Ihania tuotteita ja aikaa kestäviä - tosin tuosta moposta täytyy sanoa, että enemmänkin koriste-esine kuin käyttöön tarkoitettu...

Tällainen parin tunnin tuunausprojekti siis tänä viikonloppuna - kerrankin oli aikaa viedä työ aloituksesta keskeytyksittä loppuun saakka, niin sain jotain valmiiksikin ilman suurempia tuskailuja...! ;)

Ihanaa, aurinkoista viikonloppua! <3

Kurkistus ei-vielä-niin-valmiiseen keittiöömme

Suurin osa muuttolaatikoista on nyt viimein saatu kannettua sisään ja jopa purettuakin, joten huone kerrallaan talo alkaa muistuttaa kotia.

Illalla ennen nukkumaanmenoa katselin uutta keittiötämme ihmetellen, kuinka makuuhuoneessa tapahtunut ilmiö toistuu muissakin huoneissa; uuden kodin pinnat ja huonekoot ovat määritelleet aivan uudenlaisen ilmeen kodin sisustukseen. Vaikka pääsääntöisesti samat huonekalut ja tekstiilit, ym kodin pikku tilpehöörit, ovatkin siirtyneet muutossa kodista toiseen, on niiden sijoittelu huoneisiin muuttunut.

Jos et muista, mille aiemmassa keittiössämme näytti, niin tässäpä pieni muistutus. :)

Lisää kuvia pääset kurkistamaan tästä tai vierailemalla Villa Kotirannan Pinterest -sivulla.

Esimerkiksi aiemmin eteisessä olleet vanhat matkalaukut siirtyivät eteisestä makuuhuoneeseen, ja muutamat olohuoneen taulut ovat löytäneet tiensä keittiöön.

Lisäksi varastosta on tuotu joitakin huonekaluja takaisin käyttöön, ja osa on jopa odotellut autotallissa pääsyä ensimmäistä kertaa käyttöön muuton yhteydessä - kuten keittiön Bonanza tuolit ja ruokapöytä. Vastaavasti varastoon taas on kannettukin tavaraa, esimerkiksi aiemmin keittiötä ja olohuonetta rajannut vanha, raskas senkki.

Koetin miettiä yhtä suurinta muutosta tämän uuden ja vanhan keittiömme välillä, mutta kun kävin kurkistamassa nuo aikaisemman keittiön valokuvat tuolta yllä olevasta linkistä, tajusin, ettei oikeastaan mikään ole enää ennallaan; tumman keittiön sijaan uuden kotimme keittiö on yhdistelmä valkoista ja vaaleaa puuta (mikä onkin mukavaa vaihtelua taas välillä), kaappitilaa on runsaasti enemmän, joten avohyllyistä luovuttiin tässä kodissa - mikä tosin tarkoittaa, että ihanat, kauniit, rakkaat kipot ja kupit on nyt piilotettu kaapinovien taa...

Vanha muutosta toiseen mukana kulkenut valkoinen pöytä Ikean penkkeineen siirtyi varaston puolelle odottelemaan siirtymistä askarteluhuonekäyttöön, ja tilalle nostettiin autotallista tumma Bonanza -henkinen (ei taida ihan aito Bonanza olla tämäkään...) ruokapöytä tuoleineen. Iso senkki on tosiaan myös kannettu varastoon, samoin keittiön vanhat riippuvalaisimet. Ikkunan alla nurkassa ollut kaapelikelasta viritelty kukkapöytä siirtyi olohuoneeseen sivupöydäksi - kukat ovat edelleen vanhassa kodissa odottelemassa pakkasten laantumista, että uskaltaisin ne pakata autoon. 

Isomman pojan oma Ikean lastentuoli poistui muuton yhteydessä luontevasti käytöstä, ja pojasta tuli vielä isompi poika päästessään ihan isojen ihmisten tuolille istumaan - olin tätä muutosta yrittänyt tosin ehdotella jopidemmän aikaa, mutta tuoli oli niin kovin rakas, vaikkakin jo natisi todella huolestuttavan paljon, ettei siitä raaskittu aiemmin luopua.

Mikä on sitten ennallaan...?

Lasiset säilytyspurkit siirtyivät vanhan kodin työtasolta vastaavalle paikalle tänne uuteenkin kotiin. Samoin pikkuisen syöttötuoli löysi tiensä uuden pöydän päätyyn. Keittiön pöydällä on edelleen avian yhtä paljon kaikkea pientä kivaa; lasikipoissa herkkuja ja erilaisissa kupeissa porskuttavat vielä hyasintit - ilman kukkia tosin. Kahvinkeitin, leivänpaahdin, vedenkeitin ja tehosekoitin ovat yhä samat vanhat. Ja, mikä tärkeitä, pöydän ääreen kokoontuvat ihmiset! ;)

Pyörin vielä illalla hetken kameran kanssa hiljentyneessä ja rauhoittuneessa keittiössä - päivisin ei juuri ole ehtinyt enää valokuvaamaan, kun nuo työt taas tälläkin entisellä mammalomalaisella jatkuivat. Jos et ole sattunut huomaamaan, töihinpaluun ja muuton yhdistäminen samaan ajankohtaan on hiljentänyt blogiani - ja tuttujen blogien kommentointia - kun aika on hetkellisesti ollut hieman kortilla pari viimeisintä viikkoa.

Tällaiselle meillä tällä hetkellä näyttää, noin niinkuin suurin piirten! :) Kunhan loputkin keittiön tavarat saadaan haettua vanhasta kodista - ja paikkaansa etsivät tavarat löytävät tiensä tasoilta kaappeihin, lupaan postata kunnollisen valokuvapäivityksen myös tästäkin huoneesta...

P.s. Nämäkin kuvat löytyvät jo Pinterestista.