maanantai 5. syyskuuta 2016

Purkit ja purnukat - arjen kaunistajat


Arkiaamut ovat täällä meillä melkoista tohinaa. Tai no ainakin silloin, kun minä olen joukkoja kasaamassa valmiiksi päivän taistoihin... :) Niinä aamuina, kun mies hoitaa aamutoimet lasten kanssa, tuntuu kaikki sujuvan mutkattomasti ja saumattomasti - minä taas saan aamusta melkoista kohellusta... ;)

Laskin tuossa viime viikolla, että siitä hetkestä, kun heräsin, eivät jalkani lakanneet kertaakaan liikkumasta, kunnes istahdin autoon viemään pienintä poikaa päivähoitoon reilua tuntia myöhemmin...! Kirjaimellisesti aamiainen tuli nautittua lennossa. ;)

Tuon aamun tohinatunnin aikana koetan suoriutua (ainakin) kaikista näistä; suihku, hammaspesu & meikkaus, kanojen aamuappeen valmistus, oma aamupala, lasten vaatteiden laittaminen valmiiksi, oman työlaukun pakkaus, isomman pojan repun sisällön tarkistus, lasten herätys, pienemmän pukeminen, pienemmälle aamupalaa, isomman hampaidenpesun & aamupalan & pukeutumisen varmistaminen sivusilmällä, itseni pukeminen, pienemmän pojan pakkaaminen autoon, isomman pojan pusuttelut ja halailut, sekä kanojen ruokinta. Huh!
...Tuntuu, että jotain tuosta vielä unohtui... :)

Isompi poika, 8v, laittaa jo näppärästi itse omat aamu- ja iltapalansa - mikä helpottaa arkea kummasti. Alkoikin naurattaa tuo keittiön pakastimen päälle muodostunut, bed & breakfast -tyylinen aamupalanurkkaus, joka on siis muodostunut tässä vajaan vuoden aikana puolihuomaamatta perheen aamu- ja iltapalojen rakentamiseen.
Samalla, kun nappaa kulhoon myslit, murot tai weetabixit, voi kurkata kalenterista päivän tapahtumat ja harrastukset.

...Tuo DIY-kalenteri on ollut meillä kyllä täällä kodin sydämessä oikea arjen pelastus! Pysymme vihdoin koko perhe menoissa mukana, kun monesti iltaisinkin iltapalalle kokoontuessa kurkistamme, mitä huominen päivä pitää sisällään; kenellä on harrastukset, missä ja monelta, ja kuka on kuskivuorossa? :)
Olen intohimoinen purkittaja. Parin kuukauden ajan tuskailin pahvisen muropaketin kanssa, kun isompi poika toivoi muroja vaihtoehdoksi myslille. Sitten kävimme Lahdessa Kärkkäisellä muilla asioilla, kun tämä juuri täydellinen uus-retro corn flakes metallirasia löytyi purkki ja purnukka -osastolta.

Paljon olen ostanut rasioita ja purkkeja kirpputoreiltakin, mutta tähän hätään uutena löytynyt metallirasia miellytti silmää, ja sopi ulkonäkönsä(kin) puolesta käyttötarkoitukseen.
Nämä lasipurkit ovat molemmat kirpputoreilta aikoinaan löytyneitä.
Hedelmäkorin olen tuunannut yhdistelemällä kirpputorilta löytyneen metallikorin, joka on siis alunperin ollut osa kolmikerroksista tarjotinta, mutta josta joku oli tämän korikerroksen irroittanut erilleen. Korin pohjassa on edelleen hieman terävät metallijalkojen jäänteet, joten kori raapii helposti naarmuja pöydän pintaan, ellei alle sijoittaisi esimerkiksi tätä anopilta talteen napattua punostarjotinta, jonka pelastin kierrätykseen menossa olleiden tavaroiden joukosta. :)
Heinzin papupurkit ovat keittiössämme saaneet uuden elämän kynäpurkkina ja...
...Pienimmän pojan värikkäiden muovilusikoiden säilytyspurkkina! :)
Tuon keraamisen kahvipurkin olen kuusi vuotta sitten ostanut Tampereelta, ja tuota suodatinpussien säilytykseen käytettävää ihanaa Piia Kedon Pauligille kuvittamaa Piilopaikka -rasiaa metsästin viime syksynä pidemmän aikaa, ja Hollolasta sen viimein löysin puolivahingossa. Elovena retrorasia taisi 2010 -luvun alussa saada kaupan päälle Elovenan kampanjassa kaurahiutaleita ostaessa.

Kirpputorilta löytämässäni oranssinkeltaisessa lasikulhossa säilytetään kananmunien kuoret, joita sitten murskataan kanojen appeiden sekaan lisäkalkiksi, ja loput päätyvät sitten keväällä kasvimaalle kalkkilannoitteeksi. :) ...Voi olla tosin, että kohta pitää jo isompi astia näiden säilömiselle etsiä...
Aina välillä ihastelen vaaleita, sisustuslehtien kotien keittiöitä, joissa tasot hohtavat tyhjinä ja korkeintaan kaksi latva-artisokkaa on puutarjottimelle aseteltu kauniisti... Olen jo vähitellen antanut itselleni anteeksi sen, että rakastan runsautta ja värejä - pienet yksityiskohdat ja esineet, joilla on historia ja tarina, tuovat kodikkuutta ja lämpöä.

Ja rakastan enemmän kotoilla värien ja tavaroiden luomassa hulinassa, kuin edustuskodin selkeydessä... ;)

...Miehellä tosin meinaa välillä huumori loppua, kun ei tahdo keittiöstä löytää riittävästi työtilaa, kun purkkia ja purnukkaa on tasot pullollaan.... :D

2 kommenttia:

  1. Sinulla on Ihania purkkeja ja purnukoita. Mä olen paremmin sellainen ihminen joka piilotan kaappiin tavarat. On mulla jotakin pöytien päällä, näyttää kodikkaammalta.
    Meillä nyt ei niin paljon noita purnukoita tarvita kun on vain kaksi henkeä paikanpäällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noooh, meillä taisi olla yhtä paljon purnukoita jo silloin, kun kahden hengen taloutta elettiin... ;)
      Kävin eilenkin kirpputorilla pyörähtämässä, ja kaksi ihanaa isoa lasipurkkia lähti mukaan 'riipaisevaan' 2,5€ yhteishintaan...! :) Tulipa hyvä mieli taas pitkäksi aikaa!

      Poista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...