Olen nyt marraskuun aikana innostunut valokuvaamaan nykyistä kotiamme, ja vuorossa onkin tänään keittiömme!
**Vinkvink: Jos et ole vielä tutustunut aikaisempiin postauksiin, pääset niihin alla olevista linkeistä:
Keittiön ruokapöydän ääreen kokoontuu arkisin kaksi aikuista ja kaksi lasta - molemmat pikkuisännät tasapuolisesti pöydän päässä! ...Ajoittain tosin hieman haastavaa tuo päädyn jakaminen, kun pienempi innostuu kiskomaan isompaa hiuksista kesken aamupalan (rakkaudesta se hevonenkin potkii), mutta niin kauan kuin isompi poika ei suostu siirtymään pöydän sivulle penkille, kestäkööt! :D
Keittiömme sijaitsee olohuoneen kanssa samassa tilassa (a.k.a tupakeittiö), mutta olemme pyrkineet jakamaan nämä kaksi tilaa omiksi 'nurkkauksikseen' tilanjakajina toimivilla lipastoilla.
Tilanjakajana toimimisen ohella tuo tumma senkki kätkee sisäänsä valtavan määrän astioita, kaikki taloutemme lautasliinapakkaukset ja kynttilät! ;)
Pitkän pöydän ja penkkien ääreen on mahtunut kymmenenkin henkeä istumaan, kun tarve on vaatinut, mutta yleensä mieheni perheen vieraillessa, ahdamme kahdeksan aikuista, lasta ja nuorta kylki kyljessä kahvittelemaan.
Sopu sijaa antaa.
Ruokapöydän yllä riippuvat Ikean valkoiset Melodi -valaisimet, jotka antavat tilaan hyvän yleisvalon. Lisäksi saamme tarvittaessa lisää valoa kattoon asennetuilla spoteilla sekä työtason ledinauhoilla toteutetuista valoista.
Ruokapöydän valtaa asetelmieni lisäksi aivan liian usein kasa postia, sanomalehtiä, mainoksia, Aku Ankkoja, sisustuslehtiä - meillä luetaan paljon ja keittiön pöydän äärellä on paras paikka! :)
Tuon asetelman kaikki lasiastiat ovat muutaman euron kirppislöydöt - viimeisimpinä nuo kannelliset lasikulhot, joihin piiloutuvat pienimmän poikamme herkkunaksut.
Kuten mainitsin aiemmin, keittiö ja olohuone on eroteltu toisistaan keittiön puolelle sijoittuvalla senkillä sekä olohuoneen puolelle jäävällä Ikean Lack -hyllyköllä (= kirjahyllymme). Tila on onneksi riittävän suuri tähän jaotteluun, eikä tunnelma ole ahdas, vaikka aluksi sitä hieman pelkäsimme, kun molempien omia huonekaluja yhteen sovitimme.
Alla näkymä keittiöstä olohuoneeseen:
Ja olohuoneesta keittiöön:
Olohuone ja keittiö sijaitsevat keskellä kotiamme - kodin sydän siis. Niiden välistä kuljetaan eteiseen, makuuhuoneisiin, sekä takkahuoneeseen, josta pääseekin kodinhoitotilaan, kylpyhuoneeseen ja saunaan.
Nykyistä keittiötä käyttäessämme on kirkastunut joitakin yksityiskohtia tulevaan Villa Kotirannan keittiöön;
- Tupakeittiö on meille sopiva ratkaisu, jossa kaikki voivat helposti viettää aikaa yhdessä. Myös vieraiden kanssa seurustelu on keittiössä häärääjällekin helpompaa, kun kahvinkeittäjä ei piiloudu erilliseen keittiöön.
- Kaipaamme enemmän valoa keittiöön. Villa Kotirantaan olemme suunnitelleet valkoisia kaapistoja, sekä vaaleita pintoja. Myös isompi ikkuna tason ääreen on suunnitelmissa, ja olohuoneen isoista ikkunoista tulee runsaasti valoa myös kokkaajalle.
- Saareke, se on saatava! Sen avulla saisimme lisää työ- ja säilytystilaa sekä ''aamiaispisteen'' saarekkeen ääreen.
- Astianpesukoneen tahdomme asentaa korkeammalle kuin nykyisessä kodissamme, ihan käyttömukavuuden vuoksi.
- Valkoiset kodinkoneet!
- Laattalattia on ollut vauvan kanssa todella näppärä, mutta uuteen keittiöön tulee sama lautalattia, kuin muuallakin asunnossa.
Senkin olohuoneen puolelle on kotiutunut mukanani yli vuosikymmenen kulkenut nojatuoli, joka kaipaisi jo uutta verhoilua, mutta on niin käsittämättömän mukava istua, etten raaski siitä luopua. Samaan sarjaan kuului aikoinaan myös kolmen istuttava sohva.
Nojatuolin ylle päätyi isomman pojan kaksi taideteosta - ehkä värimaailmaltaan hyppäävät silmille, mutta niin hienot askartelut, että pitihän ne ihan paraatipaikalle nostaa! :) Villa Kotirantaan olen haaveillut lasten piirustusten asettelemista kollaasiksi käytävään, jonka varrella kaksi makuuhuonetta sijaitsee, ja jonka kautta kuljetaan ulko-ovelta tupakeittiöön.
Sitten vielä muutamia yksityiskohtakuvia keittiöstämme.
Mieheni tahtoisi pitää mahdollisimman paljon tavaroista(ni) kaapissa piilossa - minä olen muka täyttänyt työtasotkin, pyh! ;) Haaveilen itsekin välillä pelkistetystä kodista, mutta ei se vaan olisi minun näköiseni, enkä sellaisessa tuntisi oloani kotoisaksi. Pienet jutut, kauniit astiat, kukat ja kynttilät (ja kaikki muu, mitä miehisesti kutsutaan 'naisten krääsäksi'), tekevät kodista kodikkaan.
Ja onhan se nyt vaan niin, että mies tekee talon, mutta nainen tekee kodin.... ;)
Juu, voisihan nuo kuivatut yrttiteeaineksetkin piilottaa kaappiinkin, mutta tason päältä paljon helpompi ottaa käyttöön! :)
Keittiön työtasolle olen kerännyt kauniita lasilautasia ja kulhoja, joita olen kirpputorikierroksilta löytänyt - kerään siis muutamaa tiettyä sarjaa, joista osa on minulle rakkaita omasta lapsuudestani.
Villa Kotirantaan olenkin toivonut keittiöön valkoista vitriinikaappia, johon lasiastiat (sekä osan posliinilautasista ja -kupeistakin) saisi kauniisti esille, mutta silti pois pölyttymästä ja valtaamasta tasoja!
Erikokoisia ja hieman toisistaan erilaisia kristallilaseja, jotka voi kuitenkin kattauksessa yhdistää kauniisti, on kertynyt jo melkoinen määrä myös keittiön avohyllylle. Laseja on löytynyt yksittäin tai pareittain, ihan muutamilla kymmenillä centeillä/kpl.
Mieheni Ikean kannattimista ja vanhoista laudoista rakentamilla hyllyillä viihtyvät myös Marimerkon, Iittalan ja Arabian mukit.
Nämä hyllyt siirtyvät mukanamme myös Villa Kotirantaan.
Tällaista meillä siis keittiön puolella! :)
**Vinkvink: Jos et ole vielä tutustunut aikaisempiin postauksiin, pääset niihin alla olevista linkeistä:
Keittiön ruokapöydän ääreen kokoontuu arkisin kaksi aikuista ja kaksi lasta - molemmat pikkuisännät tasapuolisesti pöydän päässä! ...Ajoittain tosin hieman haastavaa tuo päädyn jakaminen, kun pienempi innostuu kiskomaan isompaa hiuksista kesken aamupalan (rakkaudesta se hevonenkin potkii), mutta niin kauan kuin isompi poika ei suostu siirtymään pöydän sivulle penkille, kestäkööt! :D
Keittiömme sijaitsee olohuoneen kanssa samassa tilassa (a.k.a tupakeittiö), mutta olemme pyrkineet jakamaan nämä kaksi tilaa omiksi 'nurkkauksikseen' tilanjakajina toimivilla lipastoilla.
Tilanjakajana toimimisen ohella tuo tumma senkki kätkee sisäänsä valtavan määrän astioita, kaikki taloutemme lautasliinapakkaukset ja kynttilät! ;)
Pitkän pöydän ja penkkien ääreen on mahtunut kymmenenkin henkeä istumaan, kun tarve on vaatinut, mutta yleensä mieheni perheen vieraillessa, ahdamme kahdeksan aikuista, lasta ja nuorta kylki kyljessä kahvittelemaan.
Sopu sijaa antaa.
Ruokapöydän yllä riippuvat Ikean valkoiset Melodi -valaisimet, jotka antavat tilaan hyvän yleisvalon. Lisäksi saamme tarvittaessa lisää valoa kattoon asennetuilla spoteilla sekä työtason ledinauhoilla toteutetuista valoista.
Ruokapöydän valtaa asetelmieni lisäksi aivan liian usein kasa postia, sanomalehtiä, mainoksia, Aku Ankkoja, sisustuslehtiä - meillä luetaan paljon ja keittiön pöydän äärellä on paras paikka! :)
Tuon asetelman kaikki lasiastiat ovat muutaman euron kirppislöydöt - viimeisimpinä nuo kannelliset lasikulhot, joihin piiloutuvat pienimmän poikamme herkkunaksut.
Kuten mainitsin aiemmin, keittiö ja olohuone on eroteltu toisistaan keittiön puolelle sijoittuvalla senkillä sekä olohuoneen puolelle jäävällä Ikean Lack -hyllyköllä (= kirjahyllymme). Tila on onneksi riittävän suuri tähän jaotteluun, eikä tunnelma ole ahdas, vaikka aluksi sitä hieman pelkäsimme, kun molempien omia huonekaluja yhteen sovitimme.
Alla näkymä keittiöstä olohuoneeseen:
Ja olohuoneesta keittiöön:
Olohuone ja keittiö sijaitsevat keskellä kotiamme - kodin sydän siis. Niiden välistä kuljetaan eteiseen, makuuhuoneisiin, sekä takkahuoneeseen, josta pääseekin kodinhoitotilaan, kylpyhuoneeseen ja saunaan.
Nykyistä keittiötä käyttäessämme on kirkastunut joitakin yksityiskohtia tulevaan Villa Kotirannan keittiöön;
- Tupakeittiö on meille sopiva ratkaisu, jossa kaikki voivat helposti viettää aikaa yhdessä. Myös vieraiden kanssa seurustelu on keittiössä häärääjällekin helpompaa, kun kahvinkeittäjä ei piiloudu erilliseen keittiöön.
- Kaipaamme enemmän valoa keittiöön. Villa Kotirantaan olemme suunnitelleet valkoisia kaapistoja, sekä vaaleita pintoja. Myös isompi ikkuna tason ääreen on suunnitelmissa, ja olohuoneen isoista ikkunoista tulee runsaasti valoa myös kokkaajalle.
- Saareke, se on saatava! Sen avulla saisimme lisää työ- ja säilytystilaa sekä ''aamiaispisteen'' saarekkeen ääreen.
- Astianpesukoneen tahdomme asentaa korkeammalle kuin nykyisessä kodissamme, ihan käyttömukavuuden vuoksi.
- Valkoiset kodinkoneet!
- Laattalattia on ollut vauvan kanssa todella näppärä, mutta uuteen keittiöön tulee sama lautalattia, kuin muuallakin asunnossa.
Senkin olohuoneen puolelle on kotiutunut mukanani yli vuosikymmenen kulkenut nojatuoli, joka kaipaisi jo uutta verhoilua, mutta on niin käsittämättömän mukava istua, etten raaski siitä luopua. Samaan sarjaan kuului aikoinaan myös kolmen istuttava sohva.
Nojatuolin ylle päätyi isomman pojan kaksi taideteosta - ehkä värimaailmaltaan hyppäävät silmille, mutta niin hienot askartelut, että pitihän ne ihan paraatipaikalle nostaa! :) Villa Kotirantaan olen haaveillut lasten piirustusten asettelemista kollaasiksi käytävään, jonka varrella kaksi makuuhuonetta sijaitsee, ja jonka kautta kuljetaan ulko-ovelta tupakeittiöön.
Sitten vielä muutamia yksityiskohtakuvia keittiöstämme.
Mieheni tahtoisi pitää mahdollisimman paljon tavaroista(ni) kaapissa piilossa - minä olen muka täyttänyt työtasotkin, pyh! ;) Haaveilen itsekin välillä pelkistetystä kodista, mutta ei se vaan olisi minun näköiseni, enkä sellaisessa tuntisi oloani kotoisaksi. Pienet jutut, kauniit astiat, kukat ja kynttilät (ja kaikki muu, mitä miehisesti kutsutaan 'naisten krääsäksi'), tekevät kodista kodikkaan.
Ja onhan se nyt vaan niin, että mies tekee talon, mutta nainen tekee kodin.... ;)
Juu, voisihan nuo kuivatut yrttiteeaineksetkin piilottaa kaappiinkin, mutta tason päältä paljon helpompi ottaa käyttöön! :)
Keittiön työtasolle olen kerännyt kauniita lasilautasia ja kulhoja, joita olen kirpputorikierroksilta löytänyt - kerään siis muutamaa tiettyä sarjaa, joista osa on minulle rakkaita omasta lapsuudestani.
Villa Kotirantaan olenkin toivonut keittiöön valkoista vitriinikaappia, johon lasiastiat (sekä osan posliinilautasista ja -kupeistakin) saisi kauniisti esille, mutta silti pois pölyttymästä ja valtaamasta tasoja!
Erikokoisia ja hieman toisistaan erilaisia kristallilaseja, jotka voi kuitenkin kattauksessa yhdistää kauniisti, on kertynyt jo melkoinen määrä myös keittiön avohyllylle. Laseja on löytynyt yksittäin tai pareittain, ihan muutamilla kymmenillä centeillä/kpl.
Mieheni Ikean kannattimista ja vanhoista laudoista rakentamilla hyllyillä viihtyvät myös Marimerkon, Iittalan ja Arabian mukit.
Nämä hyllyt siirtyvät mukanamme myös Villa Kotirantaan.
Tällaista meillä siis keittiön puolella! :)
Voi että! Sulla on tosi kiva blogi ja ihanan persoonallinen koti ja sisustustyyli. Liityin lukijaksi! Hyvää joulua teidän perheelle.
VastaaPoistaOi, kiitos kauniista sanoista - tulipa hyvä mieli ja iso hymy täällä! <3
PoistaTämä meidän koti - ja sisustus on tällainen iloinen sekamelska vähän kaikkea kivaa... ;) Ajoittain karsin isollakin kädellä ja kadehdin sisustuslehtien koteja, mutta loppujen lopuksi olen onnellisimmillani täällä kirppislöytöjeni ja tuunauksien keskellä! <3
Tervetuloa lukijaksi! :)
Ja oikein rauhaisaa joulun odotusta teidän perheelle! <3
Poista